Poikaperheessä saa tottua siihen, että legoja on joka puolella. Viime yönä esimerkiksi heräsin siihen kun lonkkaan painoi jokin, mutta käänsin vain kylkeä. Aamulla herätessä taas sama juttu, nyt löytyi syy. Lego-ukkohan se siellä.
Vanhempien tehtävä on suojella omia lapsiaan ja otsikon mukaiset laulun sanat kertovat minusta kiteytetysti tästä tehtävästä. "Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä..." Kaikkea pahaa en voi poistaa, mutta oman osuuteni tee. Joskus onnistuu, aina ei.
Mutta saa äitikin oman osuutensa suojelusta. Vai mitä sanotte etuvartiosta joka oli taannoin asetettu yöpöydälleni. Takana pilkottaa käsirasvatuubi, se on äidin itsesuojelua vanhenemista vastaan.
 |
| Mutta kuka suojelee lisääntyvää pöly-invaasiota vastaan.... |
Ja pakko laittaa vielä kuva ihanista äitienpäivän lahjoista joilla minua muistettiin taannoin.
Isoveli oli aamulla kovin malttamaton, että pääsee tekemään aamupala-yllätystä äidille. Pikkuveli olisi halunnut vielä nukkua ja totesi yli-innokkaalle Sampolle että "älä jankuta". Kerran käytiin makuuhuoneen ovella kysymässä haluanko kylmäsavulohta leivän päälle. Sain sitten sänkyyn maitokahvin, tuoremehun kuohuviinilasissa ja hienon voileivän.
Voi niitä, mun poikia <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti