keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Eteenpäin

Muutama päivä sitten oli vähän haikea fiilis, kun ei olisi halunnut luopua joulusta ja sen tunnelmasta. Mutta tänään mieli iloitsi uuden vuoden alkamisesta. Auringonpaiste ja pari nippua tulppaaneita saa kummasti ajatukset kohti uutta.

Vuosi vaihdetaan jo jouluna hyväksi havaitulla kaavalla. Rentoa ja kiireetöntä kotona oloa ilman yhtään pakkoa. Nyt on niin hyvä boogie tämän rentoilun ja leppoisuuden suhteen, jospa siitä säteilisi valoa myös arjen alkuun.

Lasilliset kuohuvaa menneen vuoden kunniaksi ja kukkaset maljakossa kurkistavat eteenpäin kohti tulevaa.



 Viettäkää oikein mukava ilta ja pitäkää toisistanne huolta!

M
 

tiistai 30. joulukuuta 2014

Lauma koossa

Pari työpäivää takana, edessä taas viikko vapaata. Lapset haettu mummulasta ja edessä kotona hengailua. Huominen vuoden vaihtuminen otetaan vastaan ihan vain kotona yhdessä ollen. Kaikille mieluista syömistä, vähän raketteja ja jotain kivaa yhteistä puuhaa.

Mummulasta kotiutui hyväntuulisia lapsia ja tupa taas täynnä elämää. Ilta kuluu elokuvaa katsellen olohuoneen lattialla. Just näin on hyvä.








Tiistaiterkuin
M

 

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Peli-ilta

Lautapelit on kivoja. Niitä voi pelata kaksin tai isommalla porukalla. Myös lasten kanssa yhteisenä puuhana ne ovat mitä mainiointa ajanvietettä. Olen vähän (lue tosi huono) varsinaisesti leikkimään lasten kanssa. Rakentelen kyllä kaikenlaista legoista ja mielelläni pelaan. Mutta se ukkeleiden "täämenistänne"-heiluttelu ei ole yhtään mun juttuni.

Eilen illalla oli aikuiten peli-ilta. Ostin yhteiseksi lahjaksi Scrabblen ja piti ottaa miehestä mittaa :) Olen sitä mieltä, että minulla ei ole yhtään kilpailuviettiä, mutta kun lautapelit ovat kyseessä, voi tuon luulon heittää kuusen alle. Onneksi osaan myös hävitä, ei lentele laudat ja nappulat seinälle tai sinne kuusen alle.

Taustalle joululauluja, vähän evästä ja pelilauta esille. Parempi voittakoon!






Joulu on yhdessäolon aikaa, nautitaan siitä!

M
 

lauantai 27. joulukuuta 2014

Aika on pysähtynyt

Voi autuutta, mikä joulu! Juuri kaikki tärkeät elementit sopivassa paketissa:

Tunnelmaa
Aikaa vain olla
Hyvää ruokaa ja juomaa
 Ruokavieraita
Ulkoilua
Elokuvia
Lukemista
Saunomista



Aika tuntuu pysähtyneen ja hyvä niin. Tästä voisi ottaa jotain mukaan alkavaan vuoteen. Kivoja juttuja arjen keskelle.

Jutut jatkuvat toisella kertaa, pysy kanavalla.
Seuraavaksi taas syömään ja saunaan.

<3
 M
 

tiistai 16. joulukuuta 2014

Rocky Road

Naisella on oikeus muuttaa mieltään eikö vain? Minulla oli jo idea joulumuistamisiksi päiväkotiin ja kouluun, mutta muutin mieleni ja halusin tehdä Rocky road-suklaata. 
Tähän herkkuun on monen monta variaatiota, mutta aina näissä taitaa olla ainakin vaahtokarkkeja.

Itse olen käyttänyt ohjetta jossa sekaan tulee
- pistaasipähkinöitä
- vaahtokarkkeja
- muro-keksejä

Ja suklaana käytän Fazerin sinistä. Jonkun mielestä tulee liian makeaa pelkällä maitosuklaalla, mutta voiko mikään olla liian makeaa? Mielestäni ei.

Määrät ovat suurin piirtein 1dl sattumia 250g suklaata kohden. Tein triplasatsin, levitin uunipellille ja pilkoin kovettumisen jälkeen keittiöveitsellä.


Isomman kommentti maistiasisten jälkeen oli "exelente" (en tiedä miten kirjoitetaan, mutta lausutaan osimoilleen noin). Ja koska nämä olivat niin herkkua, niitä päätettiin tehdä lisää. Myös omaan käyttöön :)

  



Tämä viikko on hulinaviikko ennen jouluun laskeutumista. Joulujuhlia, pieniä jouluisia puuhia ja töissäkin pitäisi vielä käydä. 
Joten puhtia sinulle ja minulle loppuviikkoon!

M









sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Viikonloppuna

Oli ajatus taltioida viikonloppua kameralle, mutta toteutus jäi vähän puolitiehen. Ulkona pyrytti lunta ja muutenkin ei ollut kovin kuvausorientoitunut fiilis. Keskityin enemmän nauttimaan olemisesta. Tässä kuitenkin pieni viikonloppuraportti aikuisten viikonlopusta kaupunkiasunnolla.

Perjantai-illan olin yksin. Oli aika rentouttava kokemus olla yksin, mutta ei omassa kodissa. Sain puuhailla omiani, mutta ei ollut kotitöitä ja muita velvoitteita. Eli täydellistä olemista. Blogisurffailua, Klikkaa mua-sarjaa dvd:lta, sukan kutomista ja kynttilän valossa istumista.


Lauantaiaamuna sai nukkua pitkään ja herätessä oli ihana huomata lumen kuorruttaneen kaiken alleen. Lumipyryssä suuntasimme cityyn hoitamaan ostoksia. Parissa kivassa putiikissa tuli käytyä, mutta itsellä ei ollut tarvetta ostaa mitään. Seuralainen kyllä löysi päheen sohvatyynyn.

Aikuisten viikonloppuna voi vähän irrotella, ja kävimme juomassa glögit kaupungilla. Ihanasti lämmitti ja toi lisää joulun tuntua. Aika vähän on glögiä tullut vielä juotua, mutta eiköhän tämäkin saada korjattua vielä.



Lauantai-ilta kului ruokaa laittaen ja elokuvaa katsellen. Rento päivä ja mahtavaa oli saada nukkua taas pitkään. Voiko parempaa olla kuin kääriytyä peittoon ja nukahtaa. Eipä juuri!

Sunnuntaina illalla pojat saapuivat hyväntuulisina kotiin. Koristelivat pipareita ja minä tein iltapalaksi pizzaa. Sellaista tavallista, rauhallista ja mukavaa.
Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko. Viimeinen arkiviikko ennen joulua.

Viisi aamua lomaan!

M

perjantai 12. joulukuuta 2014

Loma häämöttää

Vielä viikko, vielä viikko...
Työ on kivaa ja tärkeää, mutta kyllä loma tulee syksyn päätteeksi tarpeeseen. Takki alkaa olla aika tyhjä ja tietty tässä joulun lähestyessä on monenlaista kivaakin joulupuuhaa. Puuhaa todellakin riittää, ja se tuntuu. Arki-illat menevät joko töissä tai sitten on lasten harrastuksia tai muuta "pakollista". Omat kodin ulkopuoliset harrastukset odottavat jotain toista aikaa. 
Arki on täyteläistä ja hyvin rullatessaan se tuottaa iloa. Mutta hengähdystä kaipaa niin äiti kuin lapsetkin. Sitä, että ei ole pakko mennä mihinkään eikä varsinkaan aamuisin.

Joulun suhteen toivon vuosi vuodelta enemmän rauhoittumista ja paikallaan oloa. En ole erityisemmin nauttinut paikasta toiseen menemisestä etenkään jouluna. Tänä jouluna olen kotona kaikki joulunpyhät, ei yhtään kyläpaikkaa. Oma työ ja arki on paikasta toiseen kiiruhtamista ja autolla suhaamista, siitäkin kaipaa lepoa. Nyt on luvassa todellakin rentouttava hiljentymisjoulu. Lapset ovat isällään aaton ja joulupäivän eli tilanne on ihan uusi, hämmentäväkin. Miltä se sitten tuntuu, sen näkee vasta sitten. Mutta näihin on totuttava ja otettava ilo irti "aikuisten jouluista". Ei välttämättä ihan huono sekään.



Olen vapalla koko jouluviikon, sitten pari päivää töitä ja taas melkein viikko vapaata. Huikeaa. Olen suunnitellut seuravanlaista lomaohjelmaa: hyvää syömistä, ulkoilua ja liikkumista, kirjojen lukemista, elokuvien katselua, riittävän pitkiä yöunia ja kiireettömyyttä. Olemista, elämän kokemista. 

Aika hyvä plääni, vaikka itse sanonkin.

Iloa loppuviikkoon!

M

torstai 11. joulukuuta 2014

Leivontapäivä

Ihmetteleekö joku, jos totean, että meinasi tulla tämänkin homman kanssa kiire ja hoppu. Tai ehtiihän sen vielä vaikka uusiksi ottaa, mutta kun siitä tulee niin kiva joulufiilis. Siis pipareiden leipomisesta. Koska teen taikinan aina itse, pitää hommaan ryhtyä ennakoiden edellisenä päivänä. Viikonloppuna en vain jaksanut tätä ennakointia ja nytkin vähän pakotin itseäni. Ja taikinan taivaallisen maun hekumoinnin avulla jaksoin toimeentua.


En tiedä maistuuko mikään tässä maailmassa niin taivaalliselta kuin tuo taikina. Mutta kyllä vain sitäkin voi syödä tarpeekseen. Taikinaa melko rouheina palasina maistelleena voin todeta olevan tyydytetty tämän osalta. Ainakin hetkeksi. Sillä apulaiseni kanssa pakastimme taikinaa vähän, pahan päivän varalle :)

Edellisessä postauksessa mainitsin jouluperinteestäni joulukorttien osalta. Myös tähän puuhaa liittyy perinne. Aina on yksi pellillinen liian kauan uunissa. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Ihan eivät piloille palaneet, mutta en niitä vieraille tarjoaisi. Syön yksin iltapäiväkahvien kaverina. 


 Oi oispa ihmisellä joulu ainainen!

M

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Joulupostia

Joulu on perinteiden aikaa. Joskus niitä tulee uudistettua ja luotua uusia. Mutta toiset pysyy. Minulla on perinne kirjoittaa joulukortit viimetipassa. Silloin kun niitä askartelin, saattoi malli olla mielessä jo tammikuussa, mutta toteutus sitten jäi viime tippaan. Tänäkin vuonna kortit oli ostettu Martta-hengessä tammikuun alennusmyynnistä. Mutta katsos vain, viimeiseen hetkeen niiden kirjoittaminen vain jää. Aina. 
Mutta perinne sekin. Ei kaikkea tarvitse uudistaa, eihän?



Täytynee jatkaa proggista, ettei nämä myöhästy lähetyksestä :)

Puuhakasta viikon jatkoa teillekin!

M

maanantai 8. joulukuuta 2014

Mitä tuli tehtyä

Mitä viime viikolla tuli tehtyä, koettua ja elettyä:

- Oltu toipilaana
- Keskusteltu koululaisen vanhempainvartissa
- Saatu palautetta hyvästä kasvatustyöstä
- Silitetty hama-helmiä, paljon hamahelmiä
- Intoiltu joulukalenterista
- Kuskattu lapsia harrastuksiin ja käyty samalla kaupassa
- Hankittu kaikki joululahjat
- Ostettu itselle vaatetta vaikka ei pitänyt
- Suunniteltu joulukorttien kirjoittamista
- Käyty iltakävelyllä pimeässä metsässä
- Itketty vähän harmitusitkua
- Saatu tukea ja kannustusta
- Naurettu hassulle aamuohjelmalle radiossa



-Tehty melko spontaani kylpylä-visiitti
- Jätetty piparit leipomatta vaikka piti
- Jätetty joulukortit kirjoittamatta vaikka piti

-Vietetty kiva viikonloppu, josta saa virtaa uuteen viikkoon! 

Uuteen viikkoon uusin kujein,
kivaa maanantaita sulle!

M

perjantai 5. joulukuuta 2014

Pyykkipäivä

Nyt seuraa tunnustus: Minä tykkään pestä pyykkiä. Siis oikeasti tykkään.
Entisessä elämässä keittiön pöydän ääressä heitettiin ilmaan kysymys: mistä tietää, että äiti on kotona? No, siitä kun pyykkikone on päällä. Kai se jotain kertoo.

Nyt kun taloudessa on vain yksi aikuinen, ei pyykkäämiseni ole ihan yhtä maanista. Mutta saman nautinnon se tuottaa. En oikein tiedä mikä siinä minuun vetoaa. Ehkä se on tapa ottaa arkea haltuun ja meillä kaikilla on siihen omat rituaalimme. Tiedän esimerkiksi tyypin joka siivoaa tiskipöydän aina kotiin tullessaan, ja muutaman kerran siinä välissäkin. Se on tapa asettautua olemaan. 

Tietysti on hyvä, että tykkää pyykkäämisestä kun sitä on kuitenkin pakko tehdä. Vaikka pyykki on ikuista, saa se aikaan hallinnan tunteen. Pyykkikori tyhjenee ja puhdasta tulee. Tulee tunne, että että kaikkin on taas hetken järjestyksessä. Siinä illuusiossa on hyvä elää.


 Saatte lisäksi yhden ilmaisen niksi pyykin hallintaan. Älä käytä puhtaan pyykin koria. Voit käyttää sitä apuna kun ripustat pyykkejä kuivumaan. Mutta ei koskaan, ei milloinkaan kuivan pyykin säilyttämiseen. Se on tuhon tie. Been there, done that.

Vaan aina laskosta pyykki suoraan narulta/telineeltä ja vie kaappiin. Näin sinulle ei jää pyykkiröykkiöitä eikä varsinkaan ryppyisiä myttyjä.


Ja kun oikein arkea pukkaa päälle, niin pyykki ei välttämättä ehdi kaappiin saakka vaan siitä on kätevä napata suoraan seuraavan päivän kuteet niskaan.

Iloa perjantaihin, se on tänäänkin pyykkipäivä. Ehkä.

M
 

torstai 4. joulukuuta 2014

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Lukeminen on jäänyt vähille tänä syksynä, ja ihan kaikkea en ole tänne edes raportoinut. Mutta nyt tulee taas kirjaraportti. Ehkä kirjaraportti kuvaa paremmin näitä postauksia, varsinaisia arvosteluita en osaa kirjoittaa, jätetään se paremmin osaaville. Mutta lukulistalle pääsi tietenkin Anna-Leena Härkösen uusin teos.


Miksi luin: Koska olen lukenut kaikki Anna-Leena Härkösen kirjat. Häräntappoase meni jo 11 vuotiaana :)*

Mistä on kyse: Melko tavallinen pariskunta voittaa lotossa ja käy niin kuin siinä tilanteessa saattaa käydä, mopo lähtee käsistä.

Miltä nyt tuntuu: Jos olen rehellinen, niin olen pettynyt. Kirja ei oikein iskenyt. Kieli oli taattua Härköstä; nasevaa ja oivaltavaa. Aihe ja asetelma oli kutkuttava, siitä myös pisteet. Mutta jotenkin kirjassa oli liikaa lankoja jotka ei johtanut oikein mihinkään. 

Miksi sinä lukisit: Kuuluu kuitenkin uskollisen lukijan must-kirjoihin eli jos olet Härkös-fani niin lue ihmeessä. Ja jos kaipaat ns. välipala-kirjaa. Siis sellaista kun todella hyvän kirjan jälkeen on vaikea tarttua uuteen kirjaan. Tämän myös lukee nopeasti eli kevyttä kauraa kiireiseen arkeen.



* Palaan vielä tuohon Häräntappoaseeseen. Löysin erään lastensuojelujärjestön keskustelupalstalta kirjoituksen aiheesta. Siinä äiti paheksui kun 15-vuotiaiden äidinkielen tunnilla piti lukea tuollainen turmeltumista kuvaava kirja. Että kun nuoria pitäisi suojella ja varjella kaikelta turmeltuneisuudelta ja peruskoulu laittaa nämä viattomat sielut lukemaan tuollaista. 
Jospa tämä selittäisi jotain minusta, tällainen sitten tulee kun liian nuorena lukee aikuisten kirjoja. Silloin ei oikein ollut välimuotoja kirjoissa. Jos on siihen mennessä jo lukenut kaikki Neiti Etsivät, niin ei ollut vaihtoehtoja. Tosin ei ollut telkkarissakaan kuin kolme kanavaa :)

Kivaa viikkoa!

M

tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulua kotiin

Olen vahvasti sitä mieltä, että siivoaminen omalta osaltaan tekee joulun. En tosin siivoa kaappeja, joku raja sentään. Ja kun sitä ei tee liian usein, saa siitä juhlallisen tunnelman aikaiseksi. Kuten edellä mainitsin, pidin viikonloppuna siivouspäivän. Kaikenlaiseen raivaamiseen meni eniten aikaa, itse puhdistamien kävi melko sutjakasti. 

Olin myös tehnyt itselleni hyvän työn, ja ostin uuden maton eteiseen. Sellaisen joka pysyy paikallaan ja jota on helppo imuroida. Jos vain jotenkin arkeansa voi helpottaa, niin kannattaa se tehdä. Minulla se oli tällä kertaa uusi matto.

Kun siivousurakka oli saatu päätökseen, laitoin jo joulun tunnelmaa kotiin. Minun jouluuni kuuluu ehdottomasti punainen ainakin jossain määrin. Vähän haaveilin jouluisisita tyynynpäällisistä sohvalle. Onneksi tein ennen kauppaan ryhtymistä retken omiin kaappeihin. Ja kas, siellä oli viime tammikuussa alesta ostamani päälliset. Tarinan opetus: katso ensin mitä kotoa löytyy! Lattiatyynyt vaihdoin mustavalkoiseen ja siinä se sitten oli. Lähempänä joulua pöytä saa vielä Marimekon punaisen liinan yllensä. Ei mitään kovin räväkkää, mutta selvästi jouluista. Se riittää!



Jouluisia koristeita on jo ripoteltu sinne tänne ja viimeisenä kaiken kruunaa joulukuusi (sitten lähempänä). Toivottavasti löytyy yhtä hyvä kuin viime vuonna, se oli täydellinen. Tämä ensimmäisen adventin siivoaminen oli oikeastaan hyvä idea. Toki joudun vielä moneen kertaaan imuroimaan, mutta nyt koti on saatu perussiistiksi ja iltaisin on kivempi tunnelmoida. Sitä se joulun odotus itselläni on, tunnelmointia. Jospa vaikka saisin joulukortit kirjoitettua ajoissa.


Tunnelmallista viikon jatkoa!

M