tiistai 7. maaliskuuta 2017

Peter Gardos: 117 kirjettä

Miksi luin: Jostain (en enää muista mistä) luin tästä kirjasta lyhyen arvion ja se herätti kiinnostuksen. Aihepiiri oli kiinnostava ja rakkauskertomukset aina tärkeitä.

Mistä on kyse: 117 kirjettä on unkarilaisen Gardosin tulkinta omien vanhempiensa rakkaustarinasta. Kirja kertoo keskitysleiriltä selviytyneestä Mikloksesta, jolle lääkäri antaa puoli vuotta elinaikaa. Miklos on siirretty muiden unkarilaisten kanssa Ruotsiin kuntoutumaan ja siellä hän päättää tavoittaa kaikki unkarilaiset nuoret naiset ja löytää heidän joukostaan tulevan vaimonsa. Hän lähettää 117 kirjettä ja saa vastauksia, mutta Lilin kirje herättää hänen kiinnostuksensa. Ja erilaisten vaiheiden jälkeen he pääsevät tapaamaan toisiaan ja loppu jätetään teille luettavaksi.





Miltä nyt tuntuu: Pidin kirjasta, vaikka se ei parhaimmistoon yllä. Kirja oli sellainen pieni suuri tarina, ja tarina kulkua oli helppo seurata. Itselle oli uusi tieto, että keskitysleireiltä siirrettiin vapautuneita toipumaan Ruotsiin, tästä plussaa. Vaikka taustalla oli koettuja kauheuksia, ei niitä nostettu erityisemmin esille, lähinnä sivulauseissa. Tarina pohjautuu todellisiin tapahtumiin ja se tekee tästä niin uskomattoman, että tällaista voi tapahtua ja mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään rakkauden eteen. Ei nimittäin vaikuttanut ihan yksinkertaiselta rakastavaisten tapaamisten järjestäminen.
Tästäkin saisi mainion elokuvan, sellaisen vähän tragikoomisen ja veijarimaisen.

Miksi sinä lukisit: Jos kaipaat vähän erilaista rakkaustarinaa ja aikaa on vähän, tämä oli nimittäin nopea lukea.  

M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti