keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kiitos Joulu2016, olit hyvä minulle

Jokos siellä on kinkku ja laatikot syöty ja aloittu uusi, kevyempi elämä?
Täällä ei ihan, mutta vähän harjoitellaan jo. 
Joulun pyhät on vietetty ja edessä on puolitoista viikkoa lomaa, juhuu!

Muutama totaalinen vapaapäivä ja paikallaan olo teki tehtävänsä ja eilen olo oli kuin pidemmänkin vapaan jälkeen. Onneksi tämä joutilaisuus vielä jatkuu ja pääsee kunnolliseen tekemättömyysmoodiin.




Olen tullut viime vuosina vähän itsekkääksi joulun vieton suhteen. Siihen ympäriinsä suhaamiseen en enää suostu, sillä joulu on itselleni ennen kaikkea rauhoittumista. Ja parhaiten se onnistuu kun pysyttelee kotona. Ja jouluna ei tarvitse miettiä mitä söis, senkun nostaa ruokaa kaapista pöytään ja nauttii.

Tänä jouluna olen
... ulkoillut
... katsellut elokuvia
... katsellut kaunista kuusta
... saanut kivoja lahjoja
... saanut riittävästi ihaakin ihanampia jouluruokia
... syönyt suklaata hyvällä omalla tunnolla
... aloittanut uuden jouluperinteen, eli 1,5 tunnin päikkärit jouluaattona :)




Kohta on aika heittää hyvästit vuodelle 2016 ja suunnata kohti uutta vuotta,
sitä ennen jatketaa leppoistamista ja nautitaan lomasta!

M
 

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Rocky road suklaa

Heissan ♥
Täällä on aloitettu joululoma. Ja mielestäni todellakin ansaittu tauko kiireisen syksyn päätteeksi. 
Lapsilla huomenna vielä joulujuhla ja sitten hekin lomalle.

Huominen joulujuhla on yhden aikakauden päätös, se on isomman lapsen viimeinen joulujuhla ala-asteella. 
Ja huomenna lapsista pienempi saa olla joulukuvelman Joosef, saattaa olla aika liikuttavaa. Muutenkin joululaulut herkistää tänä vuonna erityisesti, katsotaan montako nenäliinaa juhlassa kuluu.

Jonkinlainen perinne on myös tehdä opettajille rocky road-suklaata kiitokseksi kuluneesta syksystä. 
Joskus se on jäänyt kauniiksi ajatukseksi, mutta tänä vuonna on taas sen aika.



Tässä minun reseptini näihin herkkupaloihin

 200g Fazerin sinistä
1 dl pistaasipähkinöitä
1 dl vaahtokarkkeja
4 kpl murokeksejä

pienistellään sattumat ja lisätään sulatetun suklaan joukkoon.
maistetaan kaikkea koko ajan
levitetään johonkin, esim. tarjottimelle
annetaan kovettua

paloitellaan ja pakataan kauniisti.


 Herkullista keskiviikkoa!
M
 

maanantai 19. joulukuuta 2016

Ina Westman: Syliin

Miksi luin: Bongasin kirjaston hyllystä ja muistin lukeneeni tästä jonkun arvion. Ja aihepiiri on kiinnostava.

Mistä on kyse: Syliin kertoo tarinaa äitiydestä eri näkökulmista. Kirja on episodi-kirja eli kukin luku kertoo eri näkökulmaa ja eri henkilön äänellä. Tämä ei ole kirja äityiden onnesta, vaan enemmänkin realismista ja siitä miten niin monella eri tavalla elämä voi kuljettaa.


  
Miltä nyt tuntuu: Haikealta, hyvältä, helpottuneelta. 

Ensin muutama sana kirjan rakenteesta. Episodimaiset kirjat, joissa seurataan tarinaa eri kertojien näkökulmasta ovat itselleni aina vähän riski. Mutta tässä teoksessa valinta oli onnistunut ja tarinaa oli helppo seurata. Eli kovin pitkään ei tarvinnut miettiä yhteistä nimittäjää aina kun luku vaihtui. Eli kirjan helppolukuisuuden vuoksi tuntui hyvältä.

Kirja vei hyvin vahvasti niihin äitiyden alkuvuosiin ja kahden pienen lapsen vanhemman väsymykseen. Mieleen palautui elävästi muistikuvia, niin hyviä kun niitä vaikeitakin tunteita ja hetkiä. Kirjasta jäi hyvin vahva tunnekokemus. Tästä syystä siis vähän haikeakin olo.

Mutta myös helpottunut. Että selvittiin siitäkin ja miten helppoa elämä nyt kuitenkin on.




Miksi sinä lukisit: Jos haluat lukea äitiydestä syvällisesti, mutta hyvällä kirjoitusotteella. Kirja oli nopea lukea, mutta herätti paljon ajatuksia. Hyviä ominaisuuksia molemmat.

Juomasuositus: Saat valita. Otatko vahvaa kahvia, koska väsymys. Vai kylmää valkoviiniä, koska helpotus.

M

Joulu saapuu jokaiselle...

Jouluviikko.
Melkoinen kuhina käy lapsilla ja odotusta on ilmassa. Oma joulufiilis ei vielä tässä vaiheessa ole ihan samoissa lukemissa koululaisten kanssa ja paljon on vielä puuhaa. Mutta olen ottanut itselleni uuden joulumoton: "joulu tulee vähemmälläkin". Ei itsensä uuvuttaen, ei käskien eikä pakottaen. Ja se joulun tunnelma on ihan jossain muualla kuin pyyhityissä jalkalistoissa tai omin käsin väsyneenä tehdyissä jouluruuissa. 
Sillai rennosti vaan. 

Itselläni on tänä vuonna pitkä vapaa joulun jälkeen eli ei ole kiirettä päästä fiilikseen etukäteen, kun on sitten aikaa nauttia joulun pyhinä ja niiden jälkeenkin. Kirjastosta on noudettavissa joululun lukemistoa, kuusi ja kinkku on hankittu ja suuret linjat sovittu. Loppu hoitunee itsestään. Ja eikös se oli hyvä jouluviikko, jos ehtii myös ystäviä tavata?






piparin tuoksua
tonttujen juoksua
siinäkö joulu on
kiirettä huisketta
salaisuus kuisketta
siinäkö joulu on 

joulu saapuu jokaiselle
lapselle ja aikuiselle
sydämiimme joulun taika
seimen luona annetaan 


Ihanaa jouluviikkoa sinulle!

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Just nyt

Heipä hei!
Arki on vienyt tätä naista oikein urakalla ja elämässä on ollut paljon kaikkea. Sen takia näitä vuosia kai ruuhkavuosiksi kutsutaan. Mutta mitä vähemmän on aikaa, sen tärkeämpää on miettiä miten sen vapaa-ajan käyttää. Että muistaisi olla myös itselleen hyvä.


Ja tuli mieleen, että just nyt parasta on...

... tuo ihana väriloisto puissa
... viilenevät päivät ja lämpöiseen kääriytyminen
... etsiä kaapista ne kivat syyskengät
... sytyttää kynttilöitä
... keittää teetä
... nauttia siitä, että arki on kesän jälkeen löytänyt oman rytminsä
 ... kauniit aamut





Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon! 

 M

maanantai 15. elokuuta 2016

Jännittävää elämää

Heissan!
Tämän vuoden aikana villasukat ovat vieneet voiton kirjojen lukemisesta, mutta yritän löytää aikaa molemmille rakkaille harrastuksille. 
Molemmat ovat onneksi siinä mielessä helppoja, että ei tarvitse kuin tarttua välineeseen ja antaa mennä.
Ja näissä molemmissa on itseasiassa samoja elementtejä. Saa pysähtyä ja rauhoittua, saa valita aina jotain uutta ja mieleistä, 
vinkkejä on netti pullollaan ja löytämisen riemu on suuri. Ja sekä lankoja, että kirjastosta lainattuja kirjoja on aina vähän liikaa kulutukseen nähden.

Siat Rudberg

kirja dekkari Siat Vallgren


Minulla on dekkarien lukeminen jäänyt viime vuosina vähemmälle. Mieli on kaivannut jotain kevyempää ja jotenkin minusta on tullut melkoinen arkajalka. Yhdenkin kirjan lopetin kesken kun en uskaltanut sitä yksin lukea ;) 
Mutta viimeksi kirjastossa käydessä mukaan tarttui ihan uusia tuttavuuksia. 
Nähtäväksi jää, uskallanko näitä loppuun lukea. Mutta onneksi aina voi välissä kutoa sukkaa.

Ja kyllä se lenkille lähtö on myös yhtä helppo harrastus, lenkkarit jalkaan ja ulos. Että jos sillekin harrastukselle antaisi taas enemmän aikaa :)

Syksyn uutuuskirjoja odotellen

M

perjantai 12. elokuuta 2016

Perjantaibiisi: Tytöt ei soita kitaraa

Holahola!
Koska loma on ohitse, on perjantaissa taas oma fiiliksensä. Huomenna olen kyllä myös työtehtävissä, mutta ei se perjantain hohtoa himmennä juurikaan. 
Ja perjantaifiiliksen kunniaksi tänään soi Vesalan "Tytöt ei soita kitaraa".

Tässä ei puhuttele niinkään sanat, vaan tuo tarttuva ja keinuttava melodia.
Tässä on jotain samaa nerokkuutta kuin Leevi and the Leavingsin biiseissä, ne vaan yksinkertaisesti on hyviä.
Tämä on parhaimmilaan silmät kiinni, kädessä ilmakitara ja rytmin mukana heiluminen.


  

Että ei muuta kuin kitara käteen ja antaa palaa!

M

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Capsule wardrobe

Siis mikä? 
No, kapselipuvusto.

Vapaasti muotoiltuna se tarkoittaa rajatusta määrästä vaatteita koottua puvustoa. 
En tiedä onko tähän olemassa kovin tarkkaa määrää siitä kuinka monta vaatetta siinä saa olla, 
mutta pääajatus on, että minimalismi on kaunista. 
Valitaan siis vaatekaapista mieluisimmat ja yhteensopivimmat vaatteet ja käytetään niitä yhdistellen keskenään. 
Ja se mikä tässä minua viehättää on mahdollisuus päästä niistä eimitäänpäällelaitettavaa-tilanteista. 
Kun oikeasti kaappi pullistelee toinen toistaan kivempia vaatteia.

Pidemmälle ehtineet tekevät itselleen joka kaudelle oman kapselinsa, katsotaan miten itse tästä innostun.

Hieman eri blogeja lukiessa perehdyin ajatusmaailmaan, ja siitä se ajatus sitten lähti.
Löysin minikapselihaasteen ja päätin tarttua haasteeseen.
Eli 20 vaatetta (mukaan lukien kengät) ja 21 päivää.
Tämä tulee olemaan siinä mielessä helppoa, että käsillä on vuoden helpoimmat viikot pukeutumisen suhteen. 
Melko lämmintä, mutta ei koko ajan hiki. Ja töissä käynti tuo rytmiä myös pukeutumiseen.

Idean mukaan tähän ei kuulu ulko-, alus- ja urheiluvaatteet eikä asusteet.
Vähän ajattelin muokata haastetta helpommaksi. 
- kotivaatteita en laske mukaan
- sallin vaihtoehtoiset parit kenkiä (sandaalit/umpinaiset kegät), koska keli voi vaihdella helteestä vesisateeseen
- katson alustoppien kuuluvat alusvaatteisiin 

Jospa näiden pohjalta saisin koottua itselleni puvuston kolmeksi viikoksi.
Jotain ehkä allaolevan tyylistä.


Minicapsule capsule warderobe blogi kirjopyykki

Palataan aiheeseen ja toivotaan nopeampia lähtöjä töihin!

M

tiistai 9. elokuuta 2016

Laura Lehtola: Pelkääjän paikalla

Miksi luin: Bongasin kirjan sattumalta kirjaston hyllystä. Aihe kosketti ja on aina mukava tutustua uusiin kotimaisiin kirjailijoihin.

Mistä on kyse: Kirja kertoo pienen perheen matkasta sairaudesta vääjämättömään kuolemaan. Taistelusta syöpää vastaan ja siitä, miten arjen on rullattava vaikka sairaus hallitsee elämää.


Laura Lehtola, romaani, kirja



Miltä nyt tuntuu: No, itkuksihan se tietysti meni, mutta sain myös nauraa, hyvän kirjan ominaisuuksia molemmat. Lehtola käyttää sujuvaa ja rikasta kieltä. Vertauskuvia on paljon, mutta ne ovat oivaltavia, vaikka vähemmälläkin olisi pärjännyt. Kirja jätti halun lukea lisää, miten isä ja pieni tytär jatkavat elämäänsä äidin kuoleman jälkeen. Kirja on melko tiivis, mutta tarina on saatu hyvin mahdutettua sivumäärään.

Miksi sinä lukisit: Jos haluat lukea esikoiskirjan, joka koskettaa ja naurattaa ja saa toivomaan tarinalle jatkoa. Kirja on nopea lukea ja rankasta aiheestaan huolimatta toiveikas.

M

tiistai 2. elokuuta 2016

Camilla Läckberg: Perillinen

Miksi luin: Koska tämä Läckberg oli jäänyt lukematta. Siksi

Mistä on kyse: Kirjassa seurataan tuttuun tapaan Fjällbackassa tapahtunutta murhaa jota paikallinen poliisi tutkii. Paikallisen poliisin vaimo Erika Falk sekaantuu luonnollisesti tutkimuksiin. Tällä kertaa murha tai oikeastaan murhat liittyvät Erikan omaan äitiin, koska hänen äitinsä nuoruuden ystävä on murhattu. 


Perillinen, dekkari,


Miltä nyt tuntuu: Luin tätä kirjaa todella kauan. Monesti dekkarit menevät parissa päivässä, mutta tätä luin pari kuukautta. Tosin välissä luin muutakin. Jotenkin en päässyt tässä heti lukemiseen rytmiin, mutta en halunnut lopettaakaan kesken. Ja lopussa olin tyytyäväinen sitkeydestäni. Tarina antoi taas lisätietoa pää- ja sivuhenkilöiden elämästä ja siitä miten elämä on heitä kuljettanut. Ja toinen näkökohta on se, että kirjan tarina oli oikeastaan todella koskettava. Mutta en paljasta siitä sen enempää.

Miksi sinä lukisit: Jos tykkään kevyistä palapelimaisista dekkareista, niin tämä on sinulle. Läckberg nivoo hyvin menneisyyttä tähän päivään ja kuljettaa tarinaa taitavasti, välttäen liikaa raakuutta. Ja samalla saa seurata yhden poliisiaseman henkilöstön elämän käänteitä. Jännitystä ja ihmissuhde viihdettä samassa paketissa.




Juomasuositus: Tyypillisestä dekkarista poiketen, tässä ei juoda viskiä eikä kukaan ole alkoholisoitunut. Siksi juomasuosituksena on tavallinen suodatinkahvi. Tämä on mainiota seuraa päivä- tai aamukahvin kanssa. Monena aamuna luin tätä sängyssä kahvia juoden.


M

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Tiistaibiisi: Jotain niin oikeaa

Ihanaa tiistaita!

Koska ei ole aina niin justiinsa, niin käytetään perjantaibiisi-kategoriaa tiistaina. 
On näet hyvä syy.
Tänään olemme olleet vuoden kihloissa tuon elämäni rakkauden kanssa. 
Ja edelleen se tuntuu niin oikealta <3

Joskus joku laulu tai sanoitus kuvaa täydellisesti sitä mitä mielessä liikkuu,
 ja tämä on yksi sellainen.


 Eletyt päivät tuntuu 
mut kipu on köykäinen kosketus vain 
Terassin lyhtyä kiertävä koi 
Kipua on, mut ei tuskaa 
eletyn elämän kolhuja vain 
Jotakin totta ja voimaakin 
Sydän on ehjä kuitenkin 
 
Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, maata kantavaa 

Elämän kieppuva virta, 
on urotöitä ja virheitäkin 
Tekoja joita ei toisiksi saa 
Mä yritän oppia niistä 
ja osan kai voisin vain unohtaa 
Nuo kivikon railoissa nukkuvat kyyt 
Sydän on ehjä kuitenkin. 

Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, 
maata kantavaa 

Mä yritän olla sun arvoises kyllä 
Avata sieluni solmuja vielä 
Nähdä sun maailmas niinkuin se on 
Kävellä kanssasi kirkasta rantaa, 
kuulla nuo tuulet niin kuin ne kuulet 
Nähdä sun taivaasi niin kuin sen näät 

Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, 
maata kantavaa 
Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, maata kantavaa

- Juha Tapio-




Ihanaa kesäistä tiistaita teille!

M

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kuulumisia, ajatuksia ja kohtaamisia

Hiphei!
Se on perjantai, kuulemma. Näin lomalla viikonpäivillä ei oikein ole merkitystä. Ensi viikon jälkeen perjantait alkavat taas tuntua perjantailta. Mutta sitä ennen nautitaan vielä viikko tätä autuasta olotilassa leijumista. 
Tätä kesälomaa on ansaitusti ja tarpeellisesti leimannut oleminen isolla O:lla. Ja miten voimaannuttavaa se onkaan ollut. 
On ollut aikaa ja tilaa ajatella, nauttia ja pysähtyä hetkien äärelle. 

Eilen illalla istuin parvekkeella, poltin kynttilöitä, kuuntelin radiosta ja kudoin sukkaa. Mietin, että onko tämä ok vai pitäisikö käyttää kesäillat jotenkin toisin? Mutta tulin tulokseen, että tämä on juuri sitä mistä nauti, olkoonkin kuinka tylsän oloista. Näiden lähes neljän viikon jälkeen olo on ihmeen kevyt ja mieli avoin. Sillai onnellisella tavalla. Että kaikki on kuitenkin ihan hyvin ja keskitytään niihin kivoihin juttuihin.




Tällä viikolla kutimet johdattivat kahteen kohtaamiseen tuntemattoman ihmisen kanssa. Toinen näistä kohtaamisista oli sellainen, että sitä en unohda varmaan koskaan.
Minulle tuli tunne, että tämä ihminen ei osunut kohdalleni sattumalta. Siinä miten ja mistä asioista hän puhui kanssani, oli jotain merkityksellistä. Ehkä emme tapaa enää koskaan, mutta tämä ihana Anneli-mummo jätti minuun jäljen jota en unohda. Toivottavasti hänen haaveensa omasta mökistä toteutuu, ja jostain syystä uskon, että hänen unelmansa on tarkoitettu toteutumaan.

 Ja uskon, että elämällä on vielä paljon hyvää annettavaa!

Toiveikkain perjantaiterveisin

M

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Raskasta metallia

Heipsan!
Kesä on noin puolessa välissä ja kyllä osa tämän kesän "tavoitteita" on jo täyttynyt.
Tavoitteena oli käydä jossain uudessa paikassa ja yksi sellainen kohde oli retki Hämeen linnaan. Siellä oleva Heavy Metal-näyttely oli oivallinen houkutin lähteä poikien kanssa päivän retkelle.

Itse olen käynyt Hämeen linnassa joskus opiskeluaikana ja lapset eivät kertaakaan. Kotimaa on täynnä kivoja paikkoja ja kohteita eli suosittelen lämpimästi lähimatkailua. 
Kiersimme haarniska näyttelyn sekä linnaa yleisesti. 
Söimme ravintolassa ja kulutimme aikaa ostoskeskuksessa. Siinä aika hyvä kaava retkipäivälle. 







 
Suosituksia kivoista kotimaan kohteista otetaan vastaan eli laita kommentteihin suosituksia, niin me testaamme mielellämme uusia paikkoja!

Palataan, moi!
M

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Arkilomailua

Maanantaiterveiset lomalta!
Se on ihanaa, se on kiireetöntä ja siinä voi leijua, se on arkilomailu.

Olimme ensimmäisellä lomaviikolla mökillä ja isompi lapsista totesi, että odottaa kotona lomailua. Että voi olla kotona, syödä tavallista kotiruokaa, olla kavereiden kanssa ulkona ja katsella jalkapalloa. Sanoisin, että melko kohtuulliset on lasten toiveet.
Ja voi että miten itsekin nautin kiireettömyydestä, siitä että saa vain olla. Tehdä jotain jos tarvitsee tai huvittaa, tai olla tekemättä.


Mitä tähän saakka on tehty kotoa käsin!
... käyty kirjastossa
... kuunneltu automatkoilla yhdessä yksi äänikirja
... käyty Ikeassa lihapullilla ja servettiostoksilla
... siivottu lastenhuonetta yhdessä
... kudottu villasukkia
... katsottu talvella rästiin jääneitä ohjelmia digiboksilta
... tehty retki kotimaassa (tästä toisella kertaa)
... valvottu myöhään ja nukuttu päikkäreitä
... poimittu ja säilötty 30l mansikoita

Koska loma menee aika tiiviisti lasten kanssa, ei juurikaan ole mahdollisuutta lähteä aikuisten kesken istumaan iltaa kesäterasseille tai tapahtumiin. Mutta onhan minulla ihana parveke, josta näkee järvelle ja lasit antavat suojaa viileältä kesäillalta.
Että voi vaikka päivän mansikan säilömisurakan päätteeksi ottaa lasit kuohuvaa ja ihailla kesäiltaa omalla parvekkeella. 




Että ei tämä lomailu ole olenkaan hassumpaa!

M

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kesällä kuntoon

Hellurei!

Niinpä, mistä aloittaisi. Aloittaisiko siitä, että jäi ne maagiset viisi kiloa laihduttamatta ja kuntokuurit pitämättä. 
Vai aloittaisiko siitä, että viisi kiloa sitten en kuitenkaan ollut tyytyväinen. 
Vai aloittaisinko siitä, että tämä kevät pysäytti miettimään omaa hyvinvointia 
ja sitä, mitä sille olisi tehtävissä.

Paljon on muiden käsissä, mutta ehkä sitten kuitenkin on otettava hallinta omiin nimiin 
ja tehtävä se mitä tehtävissä on omin voimin ja keinoin.
 Otin tälle kesälle yhden teeman: "kesällä kuntoon"

Kesä ja loma ovat mahdollisuus katkaista huonovointisuuden kierre. 
On aikaa levätä ja ladata akkuja, aikaa liikkua riittävästi ja palautua. 
Aikaa tehdä niitä kivoja juttuja joista saa iloa ja voimaa, 
ja joille arjessa on jäänyt liian vähän aikaa.

Tässä on minun kesällä kuntoon reseptini:

...riittävästi sellaista liikkumista mistä tulee hyvä olo
...kirjojen lukemista
...lasten kanssa kiireetöntä olemista ja tekemistä
...ystäviä ja hyvää tekeviä ihmissuhteita
...jotain uusia kokemuksia
...telkkarin katsomista
...hyvää musiikkia
...riittävästi unta 
...rakkauden vaalimista


Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

- Eeva Kilpi -  

M

torstai 30. kesäkuuta 2016

Perjantaibiisi: Waves

Tämä on itseoikeutetusti kesäloman ensimmäinen perjantaibiisi.
Monta viikkoa (henkistä) aalloilla driftaamista, lämpimiä päiviä ja leppoisaa menoa.
Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee?
Eipä kai just nyt oikein mitään muuta!


 

 Cooleja kesäpäiviä sulle ja mulle!

M

Koska mä voin

Kyllä kesä ja loma vaan ovat ihmisen parasta aikaa!

...Katsoa telkkaria keskellä päivää samalla syöden ruokaa sohvalla
nukkua päikkärit kun nukuttaa
käydä jalkahoidossa
siivota keittiön kaappeja kun tuli inspiraatio
katsella pilviä taivaalla



valvoa vähän liian myöhään
katsoa rästejä digiboksilta
haahuilla ystävän kanssa kirpparilla
nauraa ja muistaa miltä tuntui kun elämä tuntuu hyvältä


 Koska on kesä ja loma ja koska mä voin!

Mitähän kaikkea kivaa tämä kesä tuokaan mukanaan, 
jäädään odottamaan. 
Ja odotellessa nautitaa olemisesta, tekemisestä ja elämästä! 

M
 

perjantai 20. toukokuuta 2016

Perjantaibiisi: Uusi aamunkoi

Aina ei tiedä, mikä kappale koskettaa ja puhuttelee. 
Joskus ihan tuttu saattaa yllättää kun pysähtyy kuuntelemaan. 
Joskus elämän polut kuljettavat meitä sellaisille urille, 
että lauluihin tulee uutta syvyyttä.

Tämän perjantain biisi on juuri sellainen. Tänään autossa tätä kuuntelin levyltä. 
Ja kuuntelin uudestaan ja sitten vielä uudelleen. Ja mitä se minulle kertoikaan. 
Se kertoi siitä, miten tärkeää on olla toiselle läsnä ja lähellä. 
Olla saatavilla kun tarvitaan, pysähtyä kysymään mitä kuuluu ja pysähtyä kuuntelemaan mitä vastataan.

Suvi Teräsniska: Uusi aamunkoi

Voittaa painostava helle, 
voittaa sysimusta yö 
Siinä annettu on jokaiselle 
oikeus ja työ 

Minä en sun osaasi voi kantaa, 
en puolestasi henkäystäkään 
Mut apu jonka voin sen tahdon antaa 
Luoksesi mä jään: 

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, kun heräät aamuun uuteen, 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään 
 Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

 Tulkoon rikkautta, huolta, 
tulkoon täysi huominen 
Minä kuljen kanssas samaa puolta, 
lupaan sulle sen

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, 
kun heräät aamuun uuteen 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään 
Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, 
kun heräät aamuun uuteen, 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään

 Ja se uusi aamunkoi, 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi
(Juha Tapio)



Tällaisella biisillä tänään!
Ihanaa viikonloppua ja pus!

M

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

On ruokaa ja on ihmisiä

Palataan vielä vapun tunnelmiin, sillä ajattelin jakaa vielä tänne meidän ruokalistan ja juhlafilosofian. En jaksanut sen enempää stressata vapusta ja koska juhliin oli tulossa oman porukan lisäksi vain yksi vieras, ajattelin että mennään helpomman kautta ja keskitytään olennaiseen. Ja keksinkin loistavan reseptin rentoon juhlien järjestämiseen: "on ruokaa ja on ihmisiä". Kun hyvä ruoka on aika hyvää, ei se ole aina niin justiinsa että onko kaikki mietitty sointumaan yhteen ihan täydellisesti. Ja koska mukana oli myös lapset, oli tarjoiluissa mietitty heidän mieltymykset.



Tällaisia oli siis tarjolla:
lapsille taco-pöytä
perunasalattia 
lihapullia (kaupan)
varhaiskaalisalaattia
halloum-juusto salaattia
marinointuja herkkusieniä
feta-pinaatti-piirakkaa
savulohta
leipäjuustoa

jälkkäriksi munkkeja ja karkkeja
juomaksi kuohuvaa ja roseeta

seurana ihan parhaat tyypit

Ja jos pöytäliina jää silittämättä sekään ei haittaa,
ryppyinen liina antaa kivan pellava-efektin ;) 

M

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Toukokuun ensimmäinen

Enpä muista milloin viimeksi olisi ollut näin lämmin vappu.
Ja mieltä lämmittää vielä eilinen ilta ja onnistuneet vappujuhlat.
Tänä vuonna vappujuhlien teemana oli mutkattomuus ja vaivattomuus. Jokainen osallistui ruokien tekoon ja mitään valmista ruokalistaa en edes suunnitellut. Ajattelin, että ne ovat hyvät juhlat kun on ihmisiä ja on ruokaa. Ja yksikin vieras riittä tekemään illasta juhlat.
Iltaa istuttiin viltteihin kääriytyneenä parvekkeella tunnelmoiden. Itkua, naurua, höpötystä ja lopuksi tietysti vanhoja Euroviisu-biisejä Youtubesta.




Nukkumaan käydessä kello oli enemmän aamua kuin yötä, mutta kyllä kannatti.
Tämä päivä onkin sitten otettu rauhallisesti ja nautittu kiireettömyydestä ja lämmöstä.
Rauhallinen kävely käsikädessä ja viimeiset munkit parvekkeella päiväkahvien kanssa.
Toivottavasti myös sulla on ollut kiva viikonloppu!
 

Kevein askelin uuteen viikkoon!
M