Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat

Miksi luin? Olin lukeni Hosseinin aikaisemmin ilmestyneen kirjan "Tuhat loistavaa aurinkoa". Se kirja teki minuun suuren vaikutuksen, siinä kosketti tarina joka päästää lukijansa sen taakse mitä uutiset eivät meille kerro. Tartuin tähän kirjaan innolla ja odotin taas hienoa tarinaa.

Mistä on kyse? Ja vuoret kaikuivat on yksi tarina, joka kerrotaan eri henkilöiden näkökulmasta. Kirjassa seurataan kahden sisaruksen Abdullahin ja Parin tarinaa. Sirauksen joutuvat eroon toisistaan ja kirjan edetessä heidän tarinaa kudotaan yhteen. Kirja on ikäään kuin novellikokoelma, joista jokainen uusi kertomus nivoutuu osaksi koko tarinaa.

Miltä nyt tuntuu? On aina riski, kun tarttuu kirjaan suurin odotuksin. Ja valitettavasti joskus joutuu pettymään. Omalla kohdallani kirja ei päässyt koskettamaan yhtä syvästi kuin Hosseinin edellinen romaani. Aina uuden luvun alettua täytyi päästä uudelleen vauhtiin ja hahmottaa miten se tällä kertaa nivoutuu osaksi tarinaa. Jotkut luvut tempaisivat mukaansa ja toiset eivät. Kirjan loppu oli hienoinen pettymys, se ei mielestäni antanut oikeutta kokonaisuudelle.

Miksi sinä lukisit? Vaikka omat odotukseni eivät täysin täyttyneet, on Hosseinilla ansionsa tarinan kertojana. Ja mielestäni jokainen kirja, joka antaa meille laajemman kuvan maaimasta uutisten takana, on lukemisen arvoinen. 

Seuraavaksi mietin tartunko romanttiseen viihteeseen vai historialliseen romaaniin. Lukutoukan vaikeita ratkaisuja :)

Iloa viikkoon!

M

No miten meni omasta mielestä

Heipä vaan!

Nyt alkaa olla käsillä lomasta viimeiset hetket ja hyvä kohta summata kulunutta viikkoa. 

Tätä lomaa on kuvannut parhaiten "oleminen". Sellaista rentoa, leppoisaa ja alisuorittavaa. Lapset olivat paljon kavereiden kanssa ja kerrankin oli kunnolla aikaa. Aamupäivällä ovesta pihalle, välillä kotiin syömään ja illalla sitten sisälle. Suurinpiirtein tuolla kaavalla meni aika moni päivä. Ja loma oli onnistunut, koska sain täytettyä oman lomalistani. Viikon kruunasi melkolailla ex temproe brunssi kehutussa Cafe Pispalassa. Annos oli sen verran tuhti, että koko päivänä ei tullut nälkä :) Miljöö oli ihana ja seura miellyttävää.

Iltapäivän sitten orientoiduin arkeen ja tehtailin ruokia valmiiksi. Hyvä minä!

Nyt on myös pakattu huomisen eväät töihin ja maanantain mekko on valittu. 

Eli arki voi alkaa, minä olen valmis!

 Nappasin tällä viikolla kuvan keittiön pöydästä. 

Täynnä elämää ja kuvaa aika hyvin meidän lomafilosofiaa!

Vähän sitä sun tätä, rennolla otteella ja kaikki mahtuu.

Näillä tunnelmilla kohti maanantaita!

M

 

Uutta kotiin

Pari sanaa sisustamisesta.

Olen joitain vuosia sitten ollut innokkaampi sisustaja tai ainakin sisustuksen suunnittelija. Mutta tässä nykyisessä kodissa ei juurikaan ole mahdollisuuksia tehdä isoja muutoksia ja kaikki palikat ovat aika hyvin kohdillaan. Tyyli ja värit ovat löytyneet ja tärkein osa sisustusta on se, että taravat olisivat kutakuinkin paikallaan. Ikkunoiden pesu myös tekisi ihmeitä, jospa siihen voisin ryhtyä lomalla. Kenties.

En juurikaan osta kotiin mitään "sisustusjuttuja". Sohvatyynyihin vaihdan päälliset pari kertaa vuodessa, mutta nekin pääsääntöisesti kaivan vanhoista kätköistä tai ostan muutamalla eurolla uudet. Olisi joskus kiva tavata sellainen himosisustaja ja kuulla ajatuksia. Ja onko heillä massiiviset varastot joissa säilöä kaikke sitä tavaraa. Sisistuslehtiä luen vanhasta tottumuksesta ja tykkään katsella niitä ihania kuvia. Mutta eipä niistä itselle juurikaan mitään tartu. Ja kuten sanoin, tällä hetkellä mahdollisuudet inspiraation toteuttamiseen ovat rajalliset.

 Mutta usein syksyllä (ja keväällä) tulee se tunne, että jotain pientä uutta olisi kiva saada. 

Ja en pidä kohtuuttomana joskus sohvatyynyjä tai kynttilälyhtyjen paikkaa vaihtamalla muuttaa oman kodin sisustusta.

Vierailin paikallisessa (ja ainossa) sisustuskaupassa ja tein pari mielestäni maltillista hankintaa. Pitkään olin haaveillut monessa blogissa ja lehdessä olevista pallovaloista ja nyt ne ostin. Katsotaan sitten miten hyvin onnistuin valitsemaan värit palloihin ja mihin ne lopulta päätyvät, mutta eiköhän niille paikka löydy. Lisäksi löysin kivan päällisen sohvatyynyyn.

Mutta esittelen ne sitten in action, kunhan saan tartuttua toimeen. 

Siihen saakka sisustusnurkka hiljenee ja palataan taas uusin aihein!

M

Kaksin

Heipsan!

Varmaan jokainen vanhempi miettii, antaako tarpeeksi huomiota lapselleen/lapsilleen. Kun lapsia on enemmän kuin yksi, yksilöllinen huomioinen ja kahden keskeinen aika vähenee entisestään. Ja miten tärkeitä nuo hetket ovat, kun saa olla vain yhden lapsen kanssa. Silloin ei tarvitse kinata huomiosta, ei tarvitse yrittää olla isompi kuin onkaan ja saa vanhemman vain itselleen. Niin suuri rikkaus kuin sisaruus onkin, uskon, että myös lapselle nämä kahden keskeiset jutut ovat tärkeitä. Itselleni ne ainakin ovat. Ja ei silloin aina tarvitse tehdä edes mitään kovin kummoista, mutta joskus sekin toki on paikallaan. Ja kaksin kun ollaan, ei tarvitse ottaa huomioon toisen sisaruksen mieltymyksiä.

Meille tuli pienemmän kanssa mahdollisuus kahdenkeskiseen iltaan, kun isompi oli isänsä kanssa toisaalla. Alun perin suunnitelma oli "subit ja leffa kotona", mutta ensi-iltaan tullut uusi Onneli ja Anneli-leffa vei voiton. Ja itseasiassa olin kovin tyytyväinen. Ja yllättynytkin, että 7-vuotias poika innostuu Onnelista ja Annelista. Että kaikki ei ole vain pyssyä ja toimintaa :) Ja 11-vuotiasta isoveljeä emme olisi todellakaan saaneet katsomaan kyseistä elokuvaa, hänen intressit ovat jossain ihan muualla.

Ennen leffaa käytiin jätskillä ja voi sitä ihmetyksen määrää. Käytiin Minetillä ostamassa jätskit ja meinasi tulla valinnan vaikeus, toinen toistaan herkullisemman kuuloisia ja näköisiä jäätelöitä. Saisikohan tuolta jonkun jätskipassin? Siihen voisi merkata mitä makua on jo syönyt, voisi sitten kerätä koko sarjan :)

Seuralainen tykkäsi elokuvasta, siinä oli sopivasti myös pientä jännitystä. 

Minulle se oli vähän puuduttava, joskin hienoa katsottavaa. 

Mutta pääasia, että oltiin yhdessä ja kaksin.

Ps. Ei meistä ehkä tulisi lastenvaatebloggaajia. 
Riittää kun on jotenkuten siistiä ja lapsi ei erityisemmin intoudu poseeraamaan kameralla.  
Mutta kunhan räpsäisin tästäkin muistoksi kuvan. Ja nuo sammarit on kyllä ihanat!

M

Syyslomalla aion

Hei vaan ja aurinkoista maanantaita!

Nyt se on täällä, se syysloma. Senkin uhalla, että kuulosta tylsältä, en tällä hetkellä olisi mieluummin missään muualla kuin kotona tämän viikon. Arki kun on omalla kohdalla melkoista menemistä ja tulemista, kaipaa lomalla sitä olemista. Olen ehdottomasti kotihiiri ja onnellinen sellainen. En tarvitse hyvään lomaan kovin kummoisia puitteita ja se helpottaa lomamoodiin pääsemistä.

Viime viikolla listasin viikonlopun aion-listan ja nyt ajattelin listata samanlaisen tälle lomaviikolle. Vaikka mitään kummoisia suunnitelmia ja ohjelmaa ei olekaan, on hyvä vähän haarukoida mitä haluaa tehdä ja rytmittää niitä lomapäiville sopivan rennolla otteella.

Tällä viikolla siis aion...

- käydä kirjastossa 

- käydä lasten kanssa uimassa

- katsoa ainakin yhden aikuisten elokuvan

- mahdollisesti käydä lasten kanssa elokuvissa

- syödä Hesessä

- syödä Ikeassa (lapset syövät taas ilmaiseksi)

- aloittaa uuden kirjan

- kutoa sukkaa

-ulkoilla päivittäin

- juoda lasillisen viiniä arki-iltana

- nähdä ystävää

- keittää riisipuuroa

- paistaa lättyjä

********

Eiköhän näillä saada hyvä lomafiilis päälle!

Palataan,

moi!

M

Arkipalat

Hei vaan ja hurraa!

 En tiedä miltä pitäisi tuntu, mutta tajusin äsken, että minulla alkaa 20 min päästä viikon loma! Siis loma, että ei tarvitse aamulla herätä aikaisin ellei halua ja parasta on se, että kalenterissa ei ole merkinitöjä kuin maanantain kohdalle. Suunnitlemia toki on, katsotaan kuinka monta niistä toteutuu.

Ennen lomamoodi-aiheita kootaan taas viikon palat yhteen:

Viikon fiilis. Ei ehkä saisi sanoa, mutta sanon kuitenkin. Viikon fiilis on joulun odotus. Olen havainnut ensimmäiset "ihanaa joulu on tulossa"-ajatukset. Vielä en ole asian eteen tehnyt oikestaan muuta kuin ajatustyötä, mutta joulunviettopaikka on jo mietitty. Ja tilattu lumipeite pienellä pakkasella.

Viikon lause. "Ihana ilma". Kaikki jotka olen kohdannut tällä viikolla, on saanut osansa tästä huumaavasta tunteesta, siitä, että syksy vaan on niin ihana. Ja tällä viikolla se on todellakin näyttänyt parhaat puolensa.

Viikon vaate. Liittyen edelliseen, villakangastakki. Viime syksynä ostin uuden takin ja miten ilahduin kun sen taas päälle laitoin. Ja heti yhdet kehut keräsi. Se vaan on niin ihana.

Viikon stalkkaus. En tiedä harrastaako tätä muut, mutta minusta on erittäin mielenkiintoista katsoa ruokakaupassa mitä ihmiset ostavat. Erityisen viihdyttävää se on pikkukaupassa, jossa tehdään täydennysostoksia. Huvitan itseäni kuvittelemalla ihmiselle tarinoita ostosten perusteella. Ja mitä esimerkiksi omista ostoksista (maitoa, sokeria ja korppujauhoja) pystyi päättelemään?!

Viikon ammatillinen kehittyminen. Jatkokoulutus Helsingissä ja dialogisuus. Taas sain uusia eväitä omaan työhön. Onnea on työ, jossa saa kehittyä ja kehittää. Joskus välillä liikaakin, mutta pääasiassa mukavaa.

Kuva on vanhasta Aamulehden valituskalenterista, johon on listattu valituksen aiheet valmiiksi joka kuukaudelle. Nyt on jo lokakuu, mutta muistellaan vähän syyskuun aiheita :)

Sellaisin aatoksi kohti viikonloppua!

M

Viikonloppuna aion

Hip hei, se on ihan just pian viikonloppu!

Tänä viikonloppuna aion melko varmasti...

- viettää laatuaikaa pienemmän kanssa

- katsoa ainakin yhden leffan lasten kanssa

- katsoa Vain elämää

- nukkua aamulla sopivan pitkään

-pestä pyykkiä

-vaihtaa lakanat

- tehdä jotain hyvää ruokaa

- silitellä ja pusutella

- pelata korttia tai lautapeliä

- ulkoilla

-lukea kirjaa

-virittäytyä viikon syyslomaan

Näillä eväin kohti viikonloppua!

M

Sunday walk

Olipa hieno viikonloppu!

Leppoisa ja rento. Ja tuli myös ulkoiltua. Ei mitään hikiliikuntaa, mutta käveltyä on tullut aika paljon. 

Olen viime aikoina alkanut nauttimaan kävelystä. 

Ja erityisesti kun päivät kuluu lähinnä sisätiloissa, nautin siitä, että pääsee raikkaaseen ilmaan kävelemään. 

Ajattelen myös, että jokain otettu askel on hyväksi ja siksi arvostan myös hyötyliikuntaa. 

 

Ihana viikonloppu sai arvoisensa päätöksen, kun aamupäivällä lähdimme kävelylle. 

Siis sellaiselle rehelliselle sunnuntaikävelylle. Poikettiin korvapuusti-päivän kunniaksi pullakahvilla ja pongattiin joutsenia. 

Ja jatkuvasti jaksan ihastella syksyä, vaikka aurinko ei tänään paistanutkaan. 

Ja sunnuntaita voi tukkakin vähän hapsottaa, tärkeintä on leppoisa fiilis.

Illalla sitten poikien kanssa telkkarin edessä löhöilyä ja uusi viikko voi alkaa!

Onnellisena uuteen viikkoon!

M