Näytetään tekstit, joissa on tunniste perjantaibiisi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perjantaibiisi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. elokuuta 2016

Perjantaibiisi: Tytöt ei soita kitaraa

Holahola!
Koska loma on ohitse, on perjantaissa taas oma fiiliksensä. Huomenna olen kyllä myös työtehtävissä, mutta ei se perjantain hohtoa himmennä juurikaan. 
Ja perjantaifiiliksen kunniaksi tänään soi Vesalan "Tytöt ei soita kitaraa".

Tässä ei puhuttele niinkään sanat, vaan tuo tarttuva ja keinuttava melodia.
Tässä on jotain samaa nerokkuutta kuin Leevi and the Leavingsin biiseissä, ne vaan yksinkertaisesti on hyviä.
Tämä on parhaimmilaan silmät kiinni, kädessä ilmakitara ja rytmin mukana heiluminen.


  

Että ei muuta kuin kitara käteen ja antaa palaa!

M

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Tiistaibiisi: Jotain niin oikeaa

Ihanaa tiistaita!

Koska ei ole aina niin justiinsa, niin käytetään perjantaibiisi-kategoriaa tiistaina. 
On näet hyvä syy.
Tänään olemme olleet vuoden kihloissa tuon elämäni rakkauden kanssa. 
Ja edelleen se tuntuu niin oikealta <3

Joskus joku laulu tai sanoitus kuvaa täydellisesti sitä mitä mielessä liikkuu,
 ja tämä on yksi sellainen.


 Eletyt päivät tuntuu 
mut kipu on köykäinen kosketus vain 
Terassin lyhtyä kiertävä koi 
Kipua on, mut ei tuskaa 
eletyn elämän kolhuja vain 
Jotakin totta ja voimaakin 
Sydän on ehjä kuitenkin 
 
Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, maata kantavaa 

Elämän kieppuva virta, 
on urotöitä ja virheitäkin 
Tekoja joita ei toisiksi saa 
Mä yritän oppia niistä 
ja osan kai voisin vain unohtaa 
Nuo kivikon railoissa nukkuvat kyyt 
Sydän on ehjä kuitenkin. 

Ja kun sä vain istut viereen mun,
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, 
maata kantavaa 

Mä yritän olla sun arvoises kyllä 
Avata sieluni solmuja vielä 
Nähdä sun maailmas niinkuin se on 
Kävellä kanssasi kirkasta rantaa, 
kuulla nuo tuulet niin kuin ne kuulet 
Nähdä sun taivaasi niin kuin sen näät 

Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, 
maata kantavaa 
Ja kun sä vain istut viereen mun, 
siin on jotain niin oikeaa 
Valoa aamun valkeaa, maata kantavaa

- Juha Tapio-




Ihanaa kesäistä tiistaita teille!

M

torstai 30. kesäkuuta 2016

Perjantaibiisi: Waves

Tämä on itseoikeutetusti kesäloman ensimmäinen perjantaibiisi.
Monta viikkoa (henkistä) aalloilla driftaamista, lämpimiä päiviä ja leppoisaa menoa.
Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee?
Eipä kai just nyt oikein mitään muuta!


 

 Cooleja kesäpäiviä sulle ja mulle!

M

perjantai 20. toukokuuta 2016

Perjantaibiisi: Uusi aamunkoi

Aina ei tiedä, mikä kappale koskettaa ja puhuttelee. 
Joskus ihan tuttu saattaa yllättää kun pysähtyy kuuntelemaan. 
Joskus elämän polut kuljettavat meitä sellaisille urille, 
että lauluihin tulee uutta syvyyttä.

Tämän perjantain biisi on juuri sellainen. Tänään autossa tätä kuuntelin levyltä. 
Ja kuuntelin uudestaan ja sitten vielä uudelleen. Ja mitä se minulle kertoikaan. 
Se kertoi siitä, miten tärkeää on olla toiselle läsnä ja lähellä. 
Olla saatavilla kun tarvitaan, pysähtyä kysymään mitä kuuluu ja pysähtyä kuuntelemaan mitä vastataan.

Suvi Teräsniska: Uusi aamunkoi

Voittaa painostava helle, 
voittaa sysimusta yö 
Siinä annettu on jokaiselle 
oikeus ja työ 

Minä en sun osaasi voi kantaa, 
en puolestasi henkäystäkään 
Mut apu jonka voin sen tahdon antaa 
Luoksesi mä jään: 

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, kun heräät aamuun uuteen, 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään 
 Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

 Tulkoon rikkautta, huolta, 
tulkoon täysi huominen 
Minä kuljen kanssas samaa puolta, 
lupaan sulle sen

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, 
kun heräät aamuun uuteen 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään 
Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

En oo sen voimakkaampi kuin oot sinäkään 
Tiedä en minäkään, 
kuinka täältä eteenpäin me selvitään 
Mutta tiedän sen, 
kun heräät aamuun uuteen, 
huomaat viereltäs en mennyt mihinkään

 Ja se uusi aamunkoi, 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi 

Ja se uusi aamunkoi 
vielä kerran toivon meille tuoda voi
(Juha Tapio)



Tällaisella biisillä tänään!
Ihanaa viikonloppua ja pus!

M

perjantai 29. huhtikuuta 2016

Perjantaibiisi: You're my hart, you're my soul

Terveiset vapaapäivältä!
Viikko on mennyt jotenkin kevyissä tunnelmissa, kun odotettavissa oli vapaa perjantai. 
Ja arvatkaa mitä olen tehnyt? En oikein mitään tähän mennessä. 
Vähän pyykkäystä, päiväkahvit ja telkkarin katselua keskellä päivää!
 Ihan parasta!

Näihin vapaapäivän ja tulevan vapun tunnelmiin on valittu tämän kertainen perjantaibiisi :)  

Rokkipoliisit lopettakaa lukeminen tähän.
Tämän perjantain biisi ei täytä varmaan mitään laatukriteereitä, 
mutta minun kriteerit se täyttää. 
Kaikkien vuosin jälkeen tässä on edelleen jotain ihmeellistä imua.
Kaikessa pateettisuudessaan tämä sykähdyttää edelleen.
Parhaimmillaan yksin autossa ja nupit kaakossa.

Ja kyllä, videossa on suurta viihdearvoa :)


  

Näissä tunnelmissa tällä viikolla!
Kivaa perjantaita teille muillekin!

M

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Perjantaibiisi: Ikävä

Ihanaa perjantai-iltaa!
Kirjopyykissä alkaa uusi postaussarja, nimeltään Perjantaibiisi.
Itse olen suomenkielisen musiikin suuri ystävä, koska lyriikka on se mikä minua kiehtoo ja koskettaa. 
En ymmärrä nuoteista, musiikin teoriasta ja laulajan epävireisyydestä oikein mitään. 
Mutta ymmärrän kauniin melodian, tarttuvan rytmin tai koskettavat sanat.

Perjantaibiisi-kategorian alle kerään itselleni sillä hetkellä jollain lailla koskettavia ja muuten vain kiinnostavia biisejä. 
Joskus saatan perustella, joskus en. 
Ja aina ei niitä perusteluita löydy tai ole tarpeen avata. 
Olen ollut myös Vain elämää-sarjan ystävä. 
Parasta siinä on ollut se, miten tutut ja toisaalta jo unohtuneet kappaleet ovat heränneet uudelleen eloon ja koskettaneetkin eri tavalla.

Tämä perjantaibiisi on viimeisimmästä Vain elämää-sarjan tuotantokaudelta.
Ihan tuttu kappale jo jostain lapsuudesta. Mutta uudelleen tulkittuna ja elämänkokemuksella kuunneltuna, tämä on aivan timantti. Kaunis ja koskettava.

Pave Maijanen: Ikävä

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? 
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? 
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, 
menettänyt hohteen on kokonaan
 tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, 
ole edes ollut olemassakaa

Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan? 
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan? 
Minulla on suunnaton ikävä sinne, 
mistä en koskaan oo kuullutkaan 
minä olen kauan jo sinua kaivannut, 
sinua ei varmasti olekaan



Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 

Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan? 
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan? 
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan 
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan 

Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä 
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä.

Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan? 
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan? 
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan 
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan 

 Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä 
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä. 
 Ikävä, ikävä

   
 M