perjantai 15. huhtikuuta 2016

Perjantaibiisi: Ikävä

Ihanaa perjantai-iltaa!
Kirjopyykissä alkaa uusi postaussarja, nimeltään Perjantaibiisi.
Itse olen suomenkielisen musiikin suuri ystävä, koska lyriikka on se mikä minua kiehtoo ja koskettaa. 
En ymmärrä nuoteista, musiikin teoriasta ja laulajan epävireisyydestä oikein mitään. 
Mutta ymmärrän kauniin melodian, tarttuvan rytmin tai koskettavat sanat.

Perjantaibiisi-kategorian alle kerään itselleni sillä hetkellä jollain lailla koskettavia ja muuten vain kiinnostavia biisejä
Joskus saatan perustella, joskus en. 
Ja aina ei niitä perusteluita löydy tai ole tarpeen avata. 
Olen ollut myös Vain elämää-sarjan ystävä. 
Parasta siinä on ollut se, miten tutut ja toisaalta jo unohtuneet kappaleet ovat heränneet uudelleen eloon ja koskettaneetkin eri tavalla.

Tämä perjantaibiisi on viimeisimmästä Vain elämää-sarjan tuotantokaudelta.
Ihan tuttu kappale jo jostain lapsuudesta. Mutta uudelleen tulkittuna ja elämänkokemuksella kuunneltuna, tämä on aivan timantti. Kaunis ja koskettava.

Pave Maijanen: Ikävä

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? 
Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? 
Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, 
menettänyt hohteen on kokonaan
 tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, 
ole edes ollut olemassakaa

Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, ettet huomaakaan? 
Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan? 
Minulla on suunnaton ikävä sinne, 
mistä en koskaan oo kuullutkaan 
minä olen kauan jo sinua kaivannut, 
sinua ei varmasti olekaan



Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 

Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan? 
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan? 
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan 
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan 

Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä 
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä.

Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan? 
Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaan? 
Sinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaan 
Sinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan 

 Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä 
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä 
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä. 
 Ikävä, ikävä

   
 M

2 kommenttia:

  1. Höh, mä mielestäni eilen laitoin kommentin..vai moderoitko sä näitä?! :D Piti vain sanoa, että ihana ihana postaus ja toi biisi menee kyllä ihon alle, aina. Kiva kun taas kirjoittelet. Täällä vakistalkkeri kyllä käy aina kurkkimassa. t. Johanna

    VastaaPoista
  2. En moderoi, kaikki tulee suodattamattomana läpi, mikäli ei ole teknisiä pulmia.
    Kiva, että uskolliset lukijat pysyvät mukana. Yritän palvella hyvin :)

    VastaaPoista