keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Jojo Moyes: Jos olisit tässä

"Kyse ei ollut siitä, etten olisi nauttinut hänen seurastaan. Epäilin muuttuvani hiukan naurettavaksi ollessani hänen kanssaan - nauroin höpsösti, vitsailin typerästi ja lapsellisesti ja osoitin niin kiihkeää intohimoa, että itsekin hämmästyin. Minusta tuntui paremmalta, kun hän oli läsnä, olin enemmän se ihminen, joka tahdoin olla. Enemmän kaikkea. Mutta silti."


Miksi luin: Olen lukenu Moyesin kaksi edellistä suomennettua kirjaa (Ole niin kiltti, älä rakasta häntä sekä Kerro minulle jotain hyvää) ja pidin kovasti. Ja tämä uusin oli jatkoa edelliseen eli olihan se pakko lukea. Moyes kirjoittaa kevyttä viihdettä, mutta kuitenkin astetta syvällisemmin. Kiinnostavia hahmoja, erikoisia sattumuksia, inhimillisyyttä ja hauskuutta. Ei kai sitä hyvään viihteeseen muuta tarvita.

Mistä on kyse: Kirja alkaa puolitoista vuotta edellisen kirjan tapahtumien jälkeen. Päähenkilö Louisa Clark on jatkanut elämäänsä menetettyään rakkaansa, Will Treynorin. Louisa lupasi Willille opettelevansa elää elämää täysillä ja onkin kovasti yrittänyt. Mutta sitten taas jumittunut vanhoihin kaavoihin ja etsii elämälleen mielekkyyttä ja suuntaa.

Kirja tarjoaa yllätyksiä joita en nyt tässä paljasta. Tämä kirja on kasvutarina, itseasiassa aika monen ihmisen kasvutarina. Louisa on sympaattinen päähenkilö ja yhtä sympaattisia ovat hänen perheensä joita myös kirjassa seurataan. On romanssia ja perinteistä romanttisen komedian kaavaa. Ja loppu on toiveikas, asiat kuitenkin järjestyvät ja rakkaus voittaa.




Miltä nyt tuntuu: Ihan täydelliseen lukemisen imuun en päässyt, mutta loppu kuitenkin palkitsi lukijansa. Ehdottomasti jatkan kirjailijan tuotannon lukemista, mikäli niitä vielä suomennettuna ilmestyy.Louisaa tulee ehkä vähän ikävä, niin sympaattinen hän päähenkilönä oli.

Miksi sinä lukisit: Jos kaipaan kevyttä lukemista lomalle tai dekkarin jälkeistä kevennystä, niin lue tämä. Jos et ole Moyesia aikaisemmin lukenut, suosittelen aloittamaan alusta. Ole niin kiltti, älä rakasta häntä on ehdottamasti paras. Sitä suosittelin viime kesänä lentokentän kirjakaupassa yhdelle joka etsi itselleen lomalukemista. Toivottavasti hän tykkäsi.

Juomasuositus: Koska kyse on brittiläisestä kirjailijasta, niin juomasuosituksena on musta tee, mieluiten ruusukuvioisesta kupista. Näin pääsee parhaiten tunnelmaan.

M

2 kommenttia:

  1. Mä en oikein lämmenny tälle. Mutta se Ole niin kiltti, älä rakasta hanta on kyllä taas sellainen, että se jätti jonkun pysyvän merkin muhun. En kyl uskalla lukea uudestaan, jos vaikka ei oliskaan enää sama fiilis?! t. Johanna taas.

    VastaaPoista
  2. Se on aina pettymys, kun tarttuu kirjaan isoin odotuksin ja sitten ei saa sitä mitä tilasi. Mutta onneksi tulee aina uusia kirjoja. Näistä kyllä saisi ihan mukavia sunnuntai-iltapäivän elokuvia, näisä Jojon kirjoista siis.

    VastaaPoista