Kun lapsista isompi harrastaa, harrastaa koko perhe. Eli kun isompi pitää viedä harrastukseen, otetaan myös pienempi mukaan. Onneksi ihan joka reissulle ei tarvitse kyytiä, vaan partio hoituu vielä näin syyskeleillä pyörällä. Teettäähän se aikatauluun pientä kiirettä kun pitää töiden jälkeen ehtiä hakemaan pienempi hoidosta, suorittaa ruokahuolto ja läksyjen tarkistus ennen illan harrastevientiä.
 |
| Kello käy, reippaasti nyt.... |
Mutta meille on
kehittynyt aika kiva keskiviikkorutiini. Kun isompi on judo-harkoissa,
käymme pikkuveljen kanssa kirjastossa. Kun pääsemme kirjastoon, unohtuu kiire ja hoppu. Saamme käyttää tunnin pelkkään kirjojen katseluun ja haahuiluun.
Kirjastossa löytyy muutakin puuhaa kuin kirjat, siellä on pienemmille myös piirrustuspaikka.
Olen saanut lapset totutettua
kirjaston ihmeelliseen maailmaan ja monesti kirjastopäivän ilta kuluu
uusia lainauksia selaillen. Ilmaista ja mukavaa kaikille. Ja kyllä kirjasto oli ruokakaupan jälkeen ensimmäinen paikka mikä piti löytää kun silloin aikoinaan uuteen kaupunkiin muutimme.
Ilman kirjojen avaamaan maailmaa, elämä olisi huomattavasti köyhempää. Lukeminen on keino päästä kokemaan ja tuntemaan jotain ihan muuta kuin mitä oma elämä tarjoaa. Kirjailijoiden mielikuvitusta ja kykyä tuottaa tekstiä ei voi kuin ihailla Luen viihtyäkseni ja tyydyttääkseni loputonta uteliaisuuttani.
Lukemisiin!
M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti