Reissattu on

Kotona taas. 

Etäisesti ymmärrän niitä, jotka joutuvat työnsä puolesta matkustamaan paljon. Minä teen työni vuoksi muutamia päivän tai kahden reissuja Helsinkiin ja kyllä niissäkin jo tottuu hotellielämään. Hotellien aamiaiset eivät enää aihetua sen suurempia intohimoja ja hotellihuoneet ovat pääsääntöisesti kolkkoja ja tylsiä varsinkin jos yöpyy yksin. Usein on kollega jakamassa huoneen.

Aamut alkavat varhain, yleensä ensimmäisellä junalla joka lähtee 6.30. Junassa on sinänsä ihan kiva matkustaa, ja suurempia viivästyksiä ei minun kohdallani ole tullut. Ja nykyään vr:n henkilökunta osaa ottaa tilanteet hyvin haltuun. 

Työkassi täynnä tavaraa. Ja tietysti termosmuki, itse keitetty kahvi on aina parasta.

Päivät ovat hyvin tiiviitä ja istua saa kyllikseen, ensin junassa ja sitten kokouksissa. Se on välillä hyvin puuduttavaa. Mutta parasta on tavata kollegoita ympäri Suomea. Tässä on vajaassa kolmessa vuodessa on ehtinyt kertyä ihania työtuttavuuksia, joita on aina yhtä mukava tavata. Joskus lähdetään viettäämään iltaa, mutta useimmiten ei jaksa. Ne illan viettojen jälkeiset kokouspäivät ovat melko tuskallisia. 

Kun reissaa, niin aina jotain sattuu ja tapahtuu. Tänä aamuna ihmettelimme huonekaverin kanssa missä on toinen huoneen avain. Totesimme, että pärjäämme aamupalalla ja yhdellä ja että kyllä se jostain löytyy. Ja löytyihän se, hotellihuoneen ovesta :) Vain Suomessa voi nukkua yönsä turvallisesti avain huoneen ovessa.

Mukavia hetkiä uuteen viikkoon!

M