Melkein takana melkoinen väsyviikko. Eilen tuntui siltä, että en mitenkään jaksa perjantaihin saakka tai mihinkään saakka. Silloin on pakko pysähtyä ja yrittää levätä, vaikka se välillä melko mahdotonta on tämän arjen keskellä.
Pakotin itseni lepoon ja samalla etsimään levollisuutta. Kaikkea en vain pysty tekemään ja omaa aikaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi että ne omatkin tarpeet tulisi täytetyksi. Pitää vain löytää arjen keskeltä ne hetket ja keitaat.
Tälle päivälle päätin, ei illalla mitään ohjelmaa, mihinkään ei mennä. Onneksi satoi vettä, ei ollut mitään syytä lähteä uloskaan. Riisipuuro oli keitetty tälle päivälle valmiiksi, sitä siis ruuaksi, sänkyyn kahvimukin ja uuden sisustuslehden kanssa ja ihanana yllärinä ystävä soitti.
Ulos ja sisälle kynttilöitä, elävää liekkiä katsellessa mieli rauhoittuu väkisinkin. Ja mikä olisi leppoisampaa kuin tuoreet sämpylät. Niitä tehtiin poikien kanssa iltapalaksi.
Kiva ilta, tästä on hyvä jatkaa vielä yksi arkiaamu ja sitten leppoisaan viikonloppuun.
 |
| Pojat innostuivat koristelemaan sänpylöitä siemenillä :) |
Tunnelmallista torstaita!
M
Ihanoita kuvia! Huomaa, että niiden kuvaaja löytää syksystäkin kauneuden.
VastaaPoista