keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Syyshankinnat vaatekaappiin

Siitä se ajatus sitten lähti. Että tuli aikaa ja inspiraatio kuvata. Usein tämä on lähtökohta postaukselle, harvoin minulla mitään varsinaista asiaa on. Niinpä nyt sitten esittelen muutaman hankintani syksyä ajatellen.

Olen yrittänyt (aina siinä onnistumatta) toteuttaa hyvän mielen vaatekaapin-ideologiaa. Eli itse käytän sitä niin, että määrittelen kategoriat ja mietin tarvitsenko niihin täydennystä. Tiedän esim. että koti-arki osioon en tarvitse yhtään mitään, huppareita ym. casualia kyllä löytyy. Juhlavaatteitakin on juhliin nähden todellakin riittävästi.

Minulla on siitä kiva työ, että voin pukeutua töissä miten haluan. Ja työpäivätkin vaihtelevat sisällöltään. Välillä tarvitaan rentoa ja mukavaa, välillä vähän edustavampaa. 



Syksyn kengät olivat tarvelistalla ja meinasi tulla niiden kanssa ongelma. Korollisia minulla on riittävästi, tarpeen olivat matalakantaiset. Mutta mieleisiä ei oikein tahtonut löytyä. Kunnes löysin nämä, punaisen hintalapun kera. Nää on just niin mun. Tyylikäs väri, mukavat ja menee sekä töissä, että vapaalla. Kun haluaa olla supernaisellinen (eikä tarvite kävellä pitkiä matkoja) pistetään sitten korolliset nilkkurit.


 Hankin myös pitkän neuletakin, tyylikkäässä (tylsässä) harmaan värissä. Materiaalina 50% villaa 50% puuvillaa. Ohut, mutta lämmin. Ja monikäyttöinen. Väriä saa sitten huiveilla tai koruilla. Ja huulipunalla :)


Farkut ovat vain kuvausrekvisiittaa, mutta ne ovat myös minun vaatekaappini kulmakivi. Kun hyvät farkut löytää, niitä pitäisi ostaa heti kahdet. Niin harvinaista se on.

Vaatekaappia on täydennetty kahdella puserolla. Toinen hihaton ja toinen pitkillä hihoilla. Hihaton vaalea menee neuleiden ja jakkujen alla sekä hameen kanssa fiinimmässä tilaisuudessa. 
Pitkähihainen (mustavalkoinen) sopiii sekin sekä arki, että vähän siistimpään menoon. 
Olen myös löytänyt uuden lemppari merkin, Marco O'Polo. Vaatteet ovat mielestäni ajattomia, mutta jotain pientä twistiä löytyy kuitenkin. Hinta on ainoa miinus. Mutta toivon, että voin luottaa laatuun ja siihen, että tämä pitkäaikainen kumppanuus.



Näillä pitäisi syksy pärjätä, mitään en keksi tarvitsevani. Ja turhan vaatteen ostamisesta tulee vain paha mieli. Mottoni on: osta vain lempivaatteita!

M

2 kommenttia:

  1. Nämä sun vaatepostaukset on niin chic ja aah, että ihan kirvelee tulla kommentoimaan. Jollakin on sitä tyylitajua ja toisilla taas ei, tai sitten vaan käytännöllisyys, elämäntapa ja arjen tarpeet ajaa ohi ja lujaa.

    Toi farkkujen ja ylipäätään housujen osto on kyllä.. sanonko mistä. Siinä hommassa tulee hiki, itku, tuska ja ahdistus. Joka kerta. En ole tainnut koskaan löytää niin hyviä housuja, että olisi tullut mieleen ostaa kahdet, aina on joutunut tyytymään kompromissiin. Olen vakavasit harkinnut mittatilausfarkkujen testausta (Nemo), mutta niissäkin pelottaa epäonnistumisen riski..

    Niin ja eikö Marc O´Polon vaatteiden hinta ole oikeasti plus eikä miinus ;)

    VastaaPoista
  2. Otan tuon kehuna, että on chic :) En kyllä koe olevani erityisen chic, mutta hyvä jos siltä näyttää ulospäin. Ja kuvilla kikkailulla saa hienon illuusion aikaan. Mutta tälle harakka-geenille en voi oikein mitään. Tosin olen kyllä järkeistänyt hankintojani ja pyrin ostamaan vain tarpeeseen. Tosin se tarve on aika nopeasti keksitty, jos niikseen tulee.

    Löysin suositusten kautta KappAhlin Hampton mallistosta itselleni uudet lempi-farkut. Ei tarvi lyhentää, vyötärö on tarpeeksi korkea (ei siis peba näy eikä pöksyt putoa), hinta on kohtuullinen eikä ole kuitenkaan tätimäiset. Ja saan ostaan normaalia kokoa pienemmät! Nämä nykyiset löysin vielä ale-tangosta eli 15e sain loistofarkut. Nämä käytän todennäköisesti puhki ja taas itken kun ei ole sopivia.

    Joo, onhan ne Marcon hinnat todellakin plus-merkkiset, mutta niitäkin olen ostanut vain alennetulla hinnalla. Suurin osa ostamistani vaatteista on jonkinlaisesta alesta ostettuja. Siitä saa samaa tyydytystä kuin tarjouskahvista :)

    VastaaPoista