keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Syyshankinnat vaatekaappiin

Siitä se ajatus sitten lähti. Että tuli aikaa ja inspiraatio kuvata. Usein tämä on lähtökohta postaukselle, harvoin minulla mitään varsinaista asiaa on. Niinpä nyt sitten esittelen muutaman hankintani syksyä ajatellen.

Olen yrittänyt (aina siinä onnistumatta) toteuttaa hyvän mielen vaatekaapin-ideologiaa. Eli itse käytän sitä niin, että määrittelen kategoriat ja mietin tarvitsenko niihin täydennystä. Tiedän esim. että koti-arki osioon en tarvitse yhtään mitään, huppareita ym. casualia kyllä löytyy. Juhlavaatteitakin on juhliin nähden todellakin riittävästi.

Minulla on siitä kiva työ, että voin pukeutua töissä miten haluan. Ja työpäivätkin vaihtelevat sisällöltään. Välillä tarvitaan rentoa ja mukavaa, välillä vähän edustavampaa. 



Syksyn kengät olivat tarvelistalla ja meinasi tulla niiden kanssa ongelma. Korollisia minulla on riittävästi, tarpeen olivat matalakantaiset. Mutta mieleisiä ei oikein tahtonut löytyä. Kunnes löysin nämä, punaisen hintalapun kera. Nää on just niin mun. Tyylikäs väri, mukavat ja menee sekä töissä, että vapaalla. Kun haluaa olla supernaisellinen (eikä tarvite kävellä pitkiä matkoja) pistetään sitten korolliset nilkkurit.


 Hankin myös pitkän neuletakin, tyylikkäässä (tylsässä) harmaan värissä. Materiaalina 50% villaa 50% puuvillaa. Ohut, mutta lämmin. Ja monikäyttöinen. Väriä saa sitten huiveilla tai koruilla. Ja huulipunalla :)


Farkut ovat vain kuvausrekvisiittaa, mutta ne ovat myös minun vaatekaappini kulmakivi. Kun hyvät farkut löytää, niitä pitäisi ostaa heti kahdet. Niin harvinaista se on.

Vaatekaappia on täydennetty kahdella puserolla. Toinen hihaton ja toinen pitkillä hihoilla. Hihaton vaalea menee neuleiden ja jakkujen alla sekä hameen kanssa fiinimmässä tilaisuudessa. 
Pitkähihainen (mustavalkoinen) sopiii sekin sekä arki, että vähän siistimpään menoon. 
Olen myös löytänyt uuden lemppari merkin, Marco O'Polo. Vaatteet ovat mielestäni ajattomia, mutta jotain pientä twistiä löytyy kuitenkin. Hinta on ainoa miinus. Mutta toivon, että voin luottaa laatuun ja siihen, että tämä pitkäaikainen kumppanuus.



Näillä pitäisi syksy pärjätä, mitään en keksi tarvitsevani. Ja turhan vaatteen ostamisesta tulee vain paha mieli. Mottoni on: osta vain lempivaatteita!

M

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Vaatekaapin päivitystä

Heipsan!

Lempi vuoden aika on täällä. Pukeutumisen suhteen tämä on ihan parasta vuoden aikaa. Koska muulloin voi käyttää farkkuja ja t-paitaa ja heittää nahkatakin niskaan? Keväällä on liian kylmä ja kesällä liian lämmin. 

Päivitin vaatekaappia (eli siivosin kesähepeneet pois). Ja hieman olin hämmentynyt. En ilmeisesti osaa käyttää värejä muuten kuin kesällä. Vai mitä mieltä olette?


Värikkäin vaate taitaa olla tuo vaaleansininen pusero. Jep jep...
En tosin tiedä miksi  minun edes pitäisi pukeutua kovin värikkäästi, että miksei tällainen klassinen väritys muka olisi hyvä. Mutta on se vähän tylsä. 

Yläosissa mennään peruskaavalla: neuleet, tyttömäiset puserot ja neuletakit. Hyväksi havaittu ja monikäyttöinen kombo omiin tarpeisiin.



 Kun ilmat vielä viilenevät, pääsen irroittelemaan mustalla neulemekolla :)

Värikästä sunnuntain jatkoa teille!

M

perjantai 5. syyskuuta 2014

Kulttuuria

Tampereen hoodeilla on tullut asuttua jo hetken aikaa, mutta paljon on vielä kotiseutu nähtävää. Yhden rastin sai tässä taannoin laittaa kun kävin seuralaisen kanssa Vapriikissa.
Parhaat asiat tapahtuu usein pyytämättä ja yllättäen, niin tämäkin reissu oli ihan ex tempore.

Ensin kävimme syömässä herkullista nepalilaista ruokaa ja sen jäkeen suunnistus kohti Vapriikkia. Koska aikaa oli vähänlaisesti, katsoimme vain yhden näyttelyn. Samalla lipulla saa kiertää kaikki näyttelyt. Lisää tietoa Vapriikista löydät täältä

Ja meillä kävi hyvä tuuri. Saavuimme paikalle noin 10 min ennen opastetun kierroksen alkua.

Ja näyttelykin oli aika nappi valinta, vai mitä?


Täytyy sanoa, että tietyt asiat ovat pysyneet melko samoina vaikka vuosituhannet ovat vaihtuneet. Kaunistautuminen on ollut ikiaikaista.

Tässä teille hieman kuvasatoa kulttuurikierrokselta, olkaa hyvät!







Näyttelyssä sai myös kuvauttaa itsensä Venuksena, pitihän se tietysti tehdä. Vaikka ihan yhtä viehko ei malli ole kuin alkuperäisessä maalauksessa :)


Kokemus oli hieno ja varmasti tulee käytyä uudestaan.

Kulttuuriterveisin
 M

tiistai 2. syyskuuta 2014

Varastetut hetket

Aina on joku ja yksin kotona olo on harvinaista herkkua. Ja tätä ei nyt pidä ymmärtää väärin. Toki tykkään, että rakkaita on ympärillä ja säpinää riittää. Mutta nautin ihan suunnattomasti siitä kun saan olla yksin ja tehdä omia juttuja. Yleensä en laita mitään musiikkiakaan, olen vain hiljaisuudessa ja puuhailen tai sitten en tee mitään.


 Ehkä parasta on aamun hetket, jolloin muut vielä nukkuvat. Herään ennen muita, virkeänä ja hiivin aivan hiljaa keittiöön. Keitän kahvit ja mietin mitä tekisin. Joskus neulon, katson ehkä hetken telkkaria, mutta ainakin aamuhetkinä nautin aamun ensimmäiset kulaukset kahvit suurella nautinnolla. Ja toivon, että saan olla omassa rauhassa. Näissä hetkissä on jotain taikaa, joka haihtuu kun ensimmäinen uninen tassuttelija hipsuttelee keittiöön. Olo on yhtäaikaa levollinen ja energinen.





Energistä viikkoa teillekin!
 
M

lauantai 30. elokuuta 2014

Hola hola

Juu en ole lähdössä, tulossa ja edes suunnittelemassa matkaa. Valitettavasti.
Arkitohina on alkanut ihan kunnolla ja sitä myöden aikaa on kroonisesti liian vähän.
Mutta jotain on kuitenkin viime syksyyn verrattuna erilaista. Silloin jännitti, pelotti ja väsytti. Siis todellakin näitä kaikkia.

Nyt on jo kokemusta ja rutiinia enemmän. Kuviot on kaikille tuttuja ja poikien elämä löytänyt oman uomansa uudessa ympäristössä. Nyt on koulu, päiväkoti ja kaverit tuttuja. Helpottaa hurjasti. Ja miten onnellinen olen, että kaikki on oikeasti järjestynyt. Lasten isän kanssa yhteistyö sujuu myös loistavasti. 

Että ehkä paremmin ei voisi oikeastaan ollakaan. Peruspalikat on kohdallaan. Ja pieni kaaos kotona luo vain kodikasta tunnelmaa, eikö vain?!


Voimaannuttavaa viikonloppua. Otetaan rennosti!

M

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Friday I'm in love

Loman jälkeisessä arjen alkamisessa on sitten kuitenkin hyviä puolia. Perjantait. Lomalla kaikki on loputonta sunnuntaita tai maanantaita (vähän riippuen miten loma menee). Mutta melko säännöllistä päivätyötä tekevälle perjantait ovat viikonlopun aloituksen päiviä. Ja jos kulunut viikko ei ole kaikkia mehuja tiristänyt, on tätä päivää mukava juhlistaa jotenkin.

Pikainen siivous kotona, kaupassa käynti, viikoloppukukan ostaminen itselle ja hyvää iltapalaa. Bonuksena sain myös seuralaisen viikonlopuksi <3


 

 Rakastan leikkokukkia ja ostankin niitä itselleni aina silloin tällöin. Yleensä nappaan kimpun ruusuja tai neilikoita ruokaostosten yhteydessä, mutta nyt kävin paikallisessa kukkakaupassa. Ja mukaan tarttui vain yksi kukka. Tosin sitäkin näyttävämpi. Ihana!



Radio päälle, tilkka viiniä ja iltapalan valimistukseen. Listalla chili-feta-lihapullia, valkosipulileipää ja hedelmäistä halloum-salaattia.



Ehkä paras tapa viettää perjantai-iltaa. Ajoissa nukkumaan ja aamulla rauhallinen herääminen uuteen päivään. Me like!


M









maanantai 11. elokuuta 2014

Majassa

Koska täällä rentoiltiin kesälomalla myös parveke muuttui majaksi. Yhtenä hetkenä joku sai idean että parvekkeelle voisi tehdä majan. Siitä se ajatus sitten lähti. Peittoja, tyynyjä ja luovaa suunnittelua. Ja katso, maja oli valmis. Tai ensimmäinen versio. Koska se muuttuu päivittäin. Pitkään pojat siellä leikkivät ja puuhailivat jotain omiaan.





Lisää älykkäitä väläyksi oli luvassa. "Äiti, voidaanko me nukkua yö täällä majassa?" "Senkun".

Okei, myönnän. Minulla oli epäilykseni alustan kovuuden ja yleisen nukkumismukavuuden suhteen. Mutta pidin suuni kiinni ja nautin lasten innostuksesta. 

Tuli ilta ja nukkumaan menon aika. Vaatetta puettiin ja pipotkin laitettiin päähän kun oli vähän viileää tuo suomalainen kesäsää. Selvästi oli jännää ja trafiikki oli melkoinen. Minä jätin lapsukaiset sinne kuhisemaan ja menin itse nukkumaan.

Jossain vaiheessa heräsin siihen, että sänkyyn kömpii sakkia. Unia jatkettiin.
Aamulla Isompi heräsi ja kyselin heti kuulumiset majassa nukkumisesta. Nukuitteko siellä, oliko kylmä jne. Olin kuulemma kysynyt samat asiat yöllä. Ja kysynut lisäksi "Onko tämä unta?" Aika unessa taisi äiti olla :)



 No mikä oli sitten lopputulos. Eivät olleet edes nukahtaneet majaan, ilmeisesti olosuhteet eivät olleet suotuisat nukkumiselle. Ei ollut kuitenkaan kylmä. Ja sisälle oli tultu klo 0:30. Että näin meillä chillailtiin lomalla. 

Mutta lapsilla oli kuitenkin pieni seikkailu, vaikka ihan suunnitelmien mukaan ei mennyt. Ehkä se tekeekin seikkailun, yllättävät käänteet ja uudelleen orientoituminen. Mikä seikkailu sellainen on jossa kaikki menee käsikirjoituksen mukaan?


 Olohuoneessa lattialla olevat peitot ja tyynyt johtuvat siitä, että unta oli yritetty myös siinä. 

Seikkailuhenkistä viikkoa teille!

M