Havahduin tässä päivänä eräänä, että en ole ikuisuuksiin käynyt kirpparilla. Mielestäni kirpparihaahuilu kuuluu ehdottomasti leppoisaan elämään. Menen sinne yleensä vain katselemaan koska valmiin listan kanssa ei useinkaan tee löytöjä. Joskus onnistaa, joskus ei. Varmaan useimmin tulee hukkareissu löytöjen suhteen, mutta hauskaa siellä on aina. Ihmiset myyvät mitä hilpeämpi tavaroita ja usein löytää jotain lapsuudesta tuttuja juttuja. Kuten kerran väriävaihtava (sellainen missä on liukuva muovi punaisella ja vihreällä värillä) taskulamppu. Se oli hieno se.
Työpaikkani viereen oli tullut uusi kirpputori. Tänään sen katsastin. Ja tein löydön.
Kattilan.
Äidilläni on samanlainen kokonaan valkoisena, enkä pyynnöistäni huolimatta ole sitä itselleni saanut. Mutta nyt löysinkin hienomman ja ihan ehjän ja vain muutamalla eurolla.
Käytännössä tätä tarvitsee vain voin sulattamiseen. Mutta se on hieno.
Täytyy ostaa uusia perunoita ja tehdä voi-sipuli-soosi uudella kattilalla. Ja soittaa äidille, että nyt löytyy oma kattila :)
Sisustuslehdet kuuluu myös vakio-ostoksiin kirppareilla. Taidankin illalla syventyä lehteen ja hakea inspiraatiota.
Iloista viikkoa teille!
M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti