maanantai 2. kesäkuuta 2014

Hyvän mielen vaatekaappi

Olen joskus ollut ainakin ajatuksen tasolla edellä aikaani. Kerron kohta miksi.
En tiedä onko joku voinut välttyä "Hyvän mielen vaatekaapilta", kirjalta joka käsittelee globaalin vaateteollisuuden ongelmia sekä ongelmia ihan omassa vaatekaapissa. Lyhyesti, miten pärjätä vähemmällä, mutta toimivammalla määrällä vaatteita.


Olen ihan hökönä vaatteisiin, ollut niin kauan kuin muistini kantaa. Muistan ruskeiden sukkahousujen tuoman ahdistuksen, muistan onnen ensimmäisistä bikineistä, muistan ne teini-iän pakkosaada-vaatteet. Tykkään miettiä pukeutumista ja asukokonaisuuksia. Ja nautin siitä, että saan työssäni käyttää sekä rentoja asuja kuin huolitellumpaa lookkia.

Mutta joku on alkanut tökkimään. Ja se joku on laatu tai oikeastaan sen puute. Vaatteet on mielestäni nykyään huonolaatuisia. Neuleet on käytännössä kertakäyttö tavaraa. Olenkin päättänyt, että tästä lähtien laatu korvaa määrän. Esimerkkinä tästä on kolme talvea sitten ostamani kashmir-neuletakki. Joo, se maksoi aika paljon (oli kuitenkin tarjouksessa), mutta se on edelleen kuin uusi. Ja ihanan lämmin ja pehmeä. Samalla hinnalla olisin saanut monta halpaa, mutta ne olisi päätynyt roskiin jo aikaa sitten.

No, olenhan minä ostanut niitä halpoja neuleita tässä välillä, mutta tuo yksi neuletakki on minua muistuttanut siitä, että laadulla on väliä. Ja loppujen lopuksi laadukkaammalla vaatekaapilla säästää aivan varmasti rahaa. 

Tässä vaatekaapissa ei väreillä irroitella
Minulla oli tarve yönyli-laukulle, sellaiselle johon mahtuu myös läppäri. Aika pitkään olen kärvistellyt huonoilla kasseilla tähän tarpeeseen. Sitten päätin hankinnan tehdä. Mieti ensin, missä olisi edullisia kuljettimia. Mutta sitten päätin ostaa vähän kalliimman, ja mielestäni laadukkaamman kuin ne ketjuliikkeiden tekonahkaviritykset. Yhtenä kriteerinä (ulkonäön ja käytännöllisyyden li0säksi) oli se, että sen on oltava sellainen jonka korjauttaisin, jos menee rikki. 

Mielestäni tämä on aika hyvä kriteeri tehdessä hankintoja. Ostanko kengät joita mielestäni on järkevä viedä suutarille? Voiko tämän laukun korjata? Onko tämä lähtökohtaisesti tehty kestämään?

Ja nyt siihen miksi olen joskus ollut edelläkävijä omassa ajattelussani. Muistan, että muutama vuosi sitten pohdin, etten oikeastaan tarvitse uusia vaatteita, vaan voin asustaa jo olemassaolevia esim. huiveilla ja koruilla. Periaate oli hyvä, mutta ei se mitään pitänyt. Huiveja ja koruja vaan on tullut lisää.

Jospa nyt uudestaan?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti