lauantai 4. lokakuuta 2014

Pehmeyttä, lämpöä, kietoutumista

Heipsankeipsan!
Sanonko taas? että rakastan syksyä. Ulkona syksy on kauneimmillaan, joka päivä tuntuu että valo ja värit ovat hieman erilaiset. Pakkasyöt ovat tehneet puista värikkäitä ja aamuinen usva on taianomaista katsottavaa. Tosin sitä pääsee ihailemaan pääasiassa vain autonratissa, mutta silti. 

Minulla on se etuoikeus, että näen parvekkeelta suoraan järvelle. Ja tuota järveä voisin tuijottaa loputtomiin. Ja miten siinä näkee vuodenaikojen ja säätilojen vaihtumisen. Istun keinutuolissa, kudon sukkaa ja katselen järvelle. Miniretriitti kiireisen arjen keskelle.

Viime viikonloppuna iski joku kaiho ja kaipuu pehmeämpiin sävyihin kotona. En ole varsinaisesti mikään kausivaihtaja tekstiileissä, mutta nyt tuli tarve saada syyspäivitys olohuoneeseen. Ja yksinkertaisemmin se käy sohvatyynyjen uusimisella. Harmaa viltti löytyi omasta takaa, sen vain asettelin sohvalle uusien tyynyjen kaveriksi. 



 Parvekkeen syysilmeeseen kuuluvat luonnollisesti kynttilät. Ja sisällä niitä on joka paikassa.



 Sukkalankakin sopii hyvin uuden syysilmeen sävyyn. Neuloosi on muuten aika paha tällä hetkellä. Töistä tullessa saatan ensimmäisenä ottaa puikot käteen ja neuloa muutaman rivin kun koko päivän on pitänyt olla ilman. Addiktio?


 Sohva meillä on loppujen lopuksi aika vähällä käytöllä. Melkein tulee istuttua matolla, sohvaan nojaten. Siihen on myös helpompi ottaa iltapalat, juoda kahvit tai teet. Syksyisin minusta tulee myös teen juoja. Mutta kahviaddikti olen silti edelleen, mikään ei voita aamun ensimmäistä kupillista kahvia.







 Ja hei, mikä kuuluisi enemmän syksyyn kuin omenapiirakka?
Ei oikeastaan mikään.



Lämpöisin syystunnelmin,


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti