torstai 4. joulukuuta 2014

Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Lukeminen on jäänyt vähille tänä syksynä, ja ihan kaikkea en ole tänne edes raportoinut. Mutta nyt tulee taas kirjaraportti. Ehkä kirjaraportti kuvaa paremmin näitä postauksia, varsinaisia arvosteluita en osaa kirjoittaa, jätetään se paremmin osaaville. Mutta lukulistalle pääsi tietenkin Anna-Leena Härkösen uusin teos.


Miksi luin: Koska olen lukenut kaikki Anna-Leena Härkösen kirjat. Häräntappoase meni jo 11 vuotiaana :)*

Mistä on kyse: Melko tavallinen pariskunta voittaa lotossa ja käy niin kuin siinä tilanteessa saattaa käydä, mopo lähtee käsistä.

Miltä nyt tuntuu: Jos olen rehellinen, niin olen pettynyt. Kirja ei oikein iskenyt. Kieli oli taattua Härköstä; nasevaa ja oivaltavaa. Aihe ja asetelma oli kutkuttava, siitä myös pisteet. Mutta jotenkin kirjassa oli liikaa lankoja jotka ei johtanut oikein mihinkään. 

Miksi sinä lukisit: Kuuluu kuitenkin uskollisen lukijan must-kirjoihin eli jos olet Härkös-fani niin lue ihmeessä. Ja jos kaipaat ns. välipala-kirjaa. Siis sellaista kun todella hyvän kirjan jälkeen on vaikea tarttua uuteen kirjaan. Tämän myös lukee nopeasti eli kevyttä kauraa kiireiseen arkeen.



* Palaan vielä tuohon Häräntappoaseeseen. Löysin erään lastensuojelujärjestön keskustelupalstalta kirjoituksen aiheesta. Siinä äiti paheksui kun 15-vuotiaiden äidinkielen tunnilla piti lukea tuollainen turmeltumista kuvaava kirja. Että kun nuoria pitäisi suojella ja varjella kaikelta turmeltuneisuudelta ja peruskoulu laittaa nämä viattomat sielut lukemaan tuollaista. 
Jospa tämä selittäisi jotain minusta, tällainen sitten tulee kun liian nuorena lukee aikuisten kirjoja. Silloin ei oikein ollut välimuotoja kirjoissa. Jos on siihen mennessä jo lukenut kaikki Neiti Etsivät, niin ei ollut vaihtoehtoja. Tosin ei ollut telkkarissakaan kuin kolme kanavaa :)

Kivaa viikkoa!

M

2 kommenttia:

  1. Minulle tuli tästä kirjasta varsin samanlainen olo. Ja yhtenäistä on tuon Häräntappoaseen kanssakin, täälläkin yksi varsin nuorena tuon lukenut. Ja Neiti Etsivätkin aloitin jo ennen kouluikää, oikein suutuin kun yrittivät kirjastossa jotain kuvakirjoja tuputella.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kati!
      Pahoitteut, että komenntisi oli jäänyt huomaamatta. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan :)
      Kiva kun löytyy samanlaisia tarinoita. Itselle Neiti Etsivät ovat olleet merkittäviä kirjoja, ne olivat ehkä ne ratkaisevat kirjat jotka koukuttivat minut lukemisen pariin. Ja jännityskirjat uppoaa edelleen.
      Kiva kun kävit ja kommentoit!

      Poista