Kirnauskis

On kuulkaas ollut touhua ja ehkä kiirettäkin. Onko teilläkin? Mutta tiedättekö mikä on huippua? No, se että huomenna on perjantai. Tätä on taas odotettu. Viikko on ollut megalomaanisen pitkä ja raskaskin. 

Blogi on ollut ihan hunningolla, yritän taas tsempata tämänkin suhteen. Tosin aika on kortilla ja sitä kaikkee, kyllä te tiedätte. Viime viikonloppuna aloitettiin joulu tässä kodissa ja siitä lisää seuraavalla kerralla.

Koti on jotenkuten siivottu huomista varten. Töiden jälkeen pieni kauppareissu, ulkoilua, saunomista, perjantaievästä ja sohvalla olemista. Parhautta, sanon minä. Mutta yksi yö pitää vielä nukkua ennen sitä. 

Eli hyvää yötä, kauniita unia ja oman kullan kuvia <3

- M -

Reissattu on

Kotona taas. 

Etäisesti ymmärrän niitä, jotka joutuvat työnsä puolesta matkustamaan paljon. Minä teen työni vuoksi muutamia päivän tai kahden reissuja Helsinkiin ja kyllä niissäkin jo tottuu hotellielämään. Hotellien aamiaiset eivät enää aihetua sen suurempia intohimoja ja hotellihuoneet ovat pääsääntöisesti kolkkoja ja tylsiä varsinkin jos yöpyy yksin. Usein on kollega jakamassa huoneen.

Aamut alkavat varhain, yleensä ensimmäisellä junalla joka lähtee 6.30. Junassa on sinänsä ihan kiva matkustaa, ja suurempia viivästyksiä ei minun kohdallani ole tullut. Ja nykyään vr:n henkilökunta osaa ottaa tilanteet hyvin haltuun. 

Työkassi täynnä tavaraa. Ja tietysti termosmuki, itse keitetty kahvi on aina parasta.

Päivät ovat hyvin tiiviitä ja istua saa kyllikseen, ensin junassa ja sitten kokouksissa. Se on välillä hyvin puuduttavaa. Mutta parasta on tavata kollegoita ympäri Suomea. Tässä on vajaassa kolmessa vuodessa on ehtinyt kertyä ihania työtuttavuuksia, joita on aina yhtä mukava tavata. Joskus lähdetään viettäämään iltaa, mutta useimmiten ei jaksa. Ne illan viettojen jälkeiset kokouspäivät ovat melko tuskallisia. 

Kun reissaa, niin aina jotain sattuu ja tapahtuu. Tänä aamuna ihmettelimme huonekaverin kanssa missä on toinen huoneen avain. Totesimme, että pärjäämme aamupalalla ja yhdellä ja että kyllä se jostain löytyy. Ja löytyihän se, hotellihuoneen ovesta :) Vain Suomessa voi nukkua yönsä turvallisesti avain huoneen ovessa.

Mukavia hetkiä uuteen viikkoon!

M

Irtiotto

Jos tarjotaan tilaisuus pieneen irtiottoon arjen keskeltä, on siihen ehdottomasti tartuttava. Sitä arkea ja sen haasteita se ei poista, mutta virkistää ehdottomasti. Hyvää ruokaa todellakin riittävästi, pitkä yöuni ja olemista ilman pakkoa ja aikataulua. 

Kohteena suuri rakkauteni ja entinen kotikaupunki, Helsinki.

 Mitään suurempaa agendaa ei ollut, mutta pitihän sitä ainakin täällä käydä. Ja ei, tällä kertaa ei lähdetty ihan tyhjin käsin pois. Löytyi sieltä jotain pientä joulupukin konttiin.

 

Joulua oli jo kaikkialla, sitä ihanaa tunnelmaa ja fiilistelyä. Minä niin vain rakastan joulua ja sen odottamisen tunnelmaa.

Jouluihmisen tärkeä pyhiinvaelluskohde on tietysti Stokmannin joulumaailma. Se on aina yhtä ylenpalttinen ja kimaltava.

Näissä lumisadepalloissa on aina jotain hyvin lumoavaa.

 Ehdottomasti sympaattinen katumuusikko

 

Lopuksi kaffelle virkistymään ja lepuuttamaan jalkoja. Cefe Esplanadiin voi aina luottaa.

 Mieli virkeänä on helppo hymyillä.

Lopuksi onnittelut vielä kaikille isille, olette päivänne ansainneet!

 

M

Kahvikissa

Minä rakastan kahvia.

 Addiktio on päässyt siihen vaiheeseen, että kone ei käynnisty ilman kahvia. Rutiineihin kuuluu aamun kahvin lataaminen illalla valmiiksi. Ylellisyyttä on napsauttaa keitin päälle ilman säätämistä veden ja mittailujen kanssa. Onneksi lapseni myös ymmärtävät, että äiti on ehdottomasti säyseämpi kahvimukin jälkeen. Niinpä ei ole vaikea viikonloppuaamuna (jos se ennalta lataaminen on kuitenkin jäänyt välistä) rekrytoida pojista isompaa keittämään kahvia tai ainakin tuomaan sänkyyn heräämiskahvi. Joskus se läikkyy ja mittasuhteet ei ihan justiinsa, mutta ajatus ja toisen huomioiminen lämmittää mieltä.

Heräämiskahvi on juuri se päivän suurin nautinto (nukahtamisen jälkeen). Aamun ensimmäinen kulaus lämmintä maitokahvia, sen jälkeiset mukilliset vain jäljittelevät nautintoa. Tai no joo, joskus jos päivä on mennyt vähäisellä annostuksella, iskee kahvijano. Sellainen tila, jossa koko mukillisen juo yhdellä istumalla ja toteaa, että olipa hyvää.

Kahvi itsessään on nautinto, mutta välillä asianmukaiset lisukkeet kruunaavat hetken. 

Virkistävää viikkoa sulle ja mulle!

M

Pidä itsestäsi huolta

Ei, tämä teksti ei sisällä linkkiä Matin ja Tepon otsikon mukaiseen kappaleeseen. Ihan niin synkkää ei nyt sentää ole.

Mutta asia on tärkeä. Itsestä huolehtiminen. Kukaan muu ei sitä puolestani tee, joten on oltava aktiivinen ja aloitteellinen itse. Tässä asiassa terve itsekkyys on vain hyväksi. 

Mitä ihmettä se sitten on, se itsestä huolehtiminen? Jokaisen täytyy löytää oma tapansa ja ne omat jutut joista saa iloa, virkeyttä ja voimaantumista. Mutta, koska olen myös ehdottomasti nautiskelija, pitää elämässä olla myös nautintoja. Askeettisuuteen minulla ei ole mitään taipumuksia.

Tässä joitain ajatuksiani.

Oma lauma kasassa ja aikaa olla yhdessä.

Ladylle tyttömäisyyksiä.

Inspiroitumista. 

Toteutuminen on sitten toinen juttu.

Fyysistä hyvää oloa. Aloitin aamulenkkeilyn. Aika on kortilla eikä kukaan sitä minulle tule tarjoamaan. Niinpä tyttö otti ohjat omiin käsiin ja mietti mistä sitä aikaa oikein saisi. No, ainoa vaihtoehto on aamut. Parina aamun viikossa kello soi kuudelta, lenkkikamat niskaan ja tehokas aamuhölkkä. Aika hieno fiilis aloittaa päivä.

Lenkkareissa vaihtamalla todellakin paranee.

Hyvä ruoka hellii aina, varsinkin kun sen on tehnyt joku toinen.

Ja elämässä pitää olla myös aikaa olla käsi poskella pohtien, ihmetellen ja haaveillen. Katsellen kaukaisuuten ja nähden siellä mahdollisuuksien meriä.

Lempeää viikon alkua teille!

M

Silloin kun ei tapahdu mitään

Arkea vaan, täällä siis. Entä siellä? Kamera ei ole tallentanut oikein mitään. On pimeää ja sisällä saa huonosti kuvia ja valoisaan aikaan ei juuri aikaa kuvaamiselle löydy. Ja nyt tajusin, että mun tekstit syntyy enemmän kuvaamisen inspiraatiosta. Yleensä se menee niin, että keksin jotain kuvattavaa ja kirjoitan sitten siitä.

Mutta löytyi arkistosta vielä käyttämättömiä syyskuvia, saatte niitä.

Mutta hei, olen käynyt kuitenkin tänä syksynä elokuvissa kerran. Sellaisessa missä oli oikeita ihmisiä. Leffa oli nimeltään "Oli aikakin". Se oli sellainen hyvän tuulen leffa, koskettavakin.

Kuva lainattu Finnkinon sivuilta, enkä saanut askarreltua isompaa.

Ja tää seuraava kuva oli pakko tallentaa omalle kameralle leffareissulla :)

M

Harrastuspäivä

Kun lapsista isompi harrastaa, harrastaa koko perhe. Eli kun isompi pitää viedä harrastukseen, otetaan myös pienempi mukaan. Onneksi ihan joka reissulle ei tarvitse kyytiä, vaan partio hoituu vielä näin syyskeleillä pyörällä. Teettäähän se aikatauluun pientä kiirettä kun pitää töiden jälkeen ehtiä hakemaan pienempi hoidosta, suorittaa ruokahuolto ja läksyjen tarkistus ennen illan harrastevientiä. 

Kello käy, reippaasti nyt....

 Mutta meille on kehittynyt aika kiva keskiviikkorutiini. Kun isompi on judo-harkoissa, käymme pikkuveljen kanssa kirjastossa. Kun pääsemme kirjastoon, unohtuu kiire ja hoppu. Saamme käyttää tunnin pelkkään kirjojen katseluun ja haahuiluun.

 

Kirjastossa löytyy muutakin puuhaa kuin kirjat, siellä on pienemmille myös piirrustuspaikka.

 

 Olen saanut lapset totutettua kirjaston ihmeelliseen maailmaan ja monesti kirjastopäivän ilta kuluu uusia lainauksia selaillen. Ilmaista ja mukavaa kaikille. Ja kyllä kirjasto oli ruokakaupan jälkeen ensimmäinen paikka mikä piti löytää kun silloin aikoinaan uuteen kaupunkiin muutimme.

 

Ilman kirjojen avaamaan maailmaa, elämä olisi huomattavasti köyhempää. Lukeminen on keino päästä kokemaan ja tuntemaan jotain ihan muuta kuin mitä oma elämä tarjoaa. Kirjailijoiden mielikuvitusta ja kykyä tuottaa tekstiä ei voi kuin ihailla Luen viihtyäkseni ja tyydyttääkseni loputonta uteliaisuuttani.

Lukemisiin!

M