Sweetsweet Sunday!
Minusta on tullut näin aikuisena sunnuntai-ihminen. Muistan lapsuudesta ja ehkä erityisesti nuoruudesta sunnuntaiden olleen vähän mitäänsanomattomia päiviä. Nykyään varsinkin ohjelmaton sunnuntai on parasta. Kun paljon on kaikkea, se yksi lepopäivä on todellakin tarpeellinen.
Aamulla ei soinut kello, se on aina hyvä lähtökohta. Heräilin normaaliin aikaan, mutta torkuin melkein klo 10 saakka. Se on oikeastaan ihan parasta. Katsoa kelloa, kääntää kylkeä ja aloittaa uusi uni. Ylipäänsä rakastan nukkumista. Se ihana tunne illalla kun sammuttaa valot ja tietää vaipuvansa ihan kohta uneen.
Melko pikaisen aamupalan jälkeen puin ulkoiluvaatteet, otin fillarin ja suuntasin katsomaan Isomman futis-peliä. Lapset ovat isällään joten kuskaus peliin hoitui sitä kautta. Kylmä oli ulkona, mutta kahvi ja vohveli kermavaahdolla lämmittivät.
Pelin jälkeen äänestämään ja sen jälkeen tietysti vaalikahvit. En tiedä mistä tämä vaalikahvi-traditio on tullut. En muista sitä lapsuudesta, mutta vaalikahvit juon aina. Tosin aina on hyvä syy juoda kahvia. Nukkumisen ohella rakastan sitäkin. Kahvikissa mikä kahvikissa. Ja koska vaalipäivänä on jotenkin isänmaallinen tunnelma oli kattaus sen mukainen. Astiat Arabiaa, servetti Finlaysonin ja suklaa Fazerin ja kahvi Kulta Katriinaa.
Iltapäivä kuluu nauttien ohjelmattomuudesta. Jospa vaikka siivoaisi vaatekaappia tai sitten katsoisi telkkaria tai teksisi ruokaa tai lukisi tai jotain ihan muuta. Ei ole pakko jos ei taho. Se on just parasta!
Ja illalla vaalivalvojaisia telkkarista. Jotenkin odotan sitä ohjelmaa, siinä on jotain juhlallista ja jännittävääkin. On voittajia ja on häviäjiä, parasta draamaa siis!
Leppoisin terveisin
M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti