lauantai 28. maaliskuuta 2015

Leivontapäivä

Jotenkin tuntuu lähtökohtaisesti väärältä, että vapaapäivälle on ohjelmoitu käytännössä koko päiväksi tekemistä. Olkoonkin, että Pienemmän synttärijuhlat ovat kiva ja mieluinen juttu. Mutta kyllä se osansa vaatii ja tässä tapauksessa käytännössä koko päivän keittiössä. Jotenkin en osaa ulkoistaa tätä hommaa kokonaan, vaikka mieli tekisi. Osansa tekevät kyllä lasten isä ja mummu on valjastettu myös, mutta minulle jää leipominen. Ehkä sekin vuosi tulee kun käyn leipomosta hakemassa kakun.

Nyt menee vähän sivuraiteille, mutta sanon sen silti. Mietin tässä tällä viikolla kampaajalla istuessani, että miksi käytän rahaa siellä istumiseen. Itse värjäämällä säästäisi paljon. No tietysti yksi syy on se, että ammattilainen vain osaa homman paremmin kuin minä. Mutta yksi iso syy on se, että sillä ostan itselleni myös aikaa. Koska minulla muuten olisi aikaa istua kaksi tuntia, lukea lehteä ja juoda kahvia? Ei koskaan, ainakaan lähitulevaisuudessa. 
Että jospa seuraaviin juhliin ostaisin itselleni aikaa ja tilaisin kakun leipomosta ja sen keittiössä vietetyn ajan olisikin lasten kanssa? Hmm... houkutteleva ajatus.

Mutta aiheeseen ja päivän puuhiin. Koska lapset toivoivat, tarjolla on taas iänikuista valkosuklaajuustokakkua. Aina vain, mutta nyt on vähän uutta makua kun kauppaan oli tullut mangon makuista tuorejuustoa. 
Kuvailen huomenna kahvipöytää, jos ehdinjaksanviitsin.


 Lapsista isompi on innokas leipuri, joten hän leipoi muffinsseja joihin tuli myös valkosuklaata. Mikähän on meidän perheen herkku nro 1? Minä tein muutaman avustavan tehtävän, muuten homma oli lapsen vastuulla ja tuli hienoja.

Ja taikina maistuu leipurille aina :)


 Kauppareissulla hain koko joukolle evästä Subwaysta (en revennyt ruuanlaittoon) ja itselleni ostin muutaman oksan lempikukkiani eli jaloleinikkejä. Tuoreet kukat vaan ovat niin ihania ja olen ottanut tavaksi hemmotella niillä itseäni. 


 Ja ettei tekeminen lopu, niin huomenna on tietysti myös virvonvarvon päivä. Onneksi oksat oli puskista haettu jo aikoja sitten ja koristelutkin aloitettu. Lapset saivat ottaa homman ihan omalle vastuulleen. Mitä enemmän tekevät oksia, sitä enemmän saa palkaa. Näillä ohjeilla mentiin, minä en puuttunut asiaan muuten. Annoin tarvikkeet saataville ja sen jälkeen areena oli vapaa.


 Tavoiteaikataulu tähän päivään oli klo 18 saunaan ja sitten telkkarin ääreen koko joukko. Vähän myöhästyttiin kun lupasin ennen saunaa erän lautapeliä. Olkoon se kiitos tämän päivän uurastuksesta kaikille.

Ja jälkihuomautuksena lapseni suusta: 
"Tää päivä ennen juhlia on tylsä kun sä oot ihan hermona" . 
Että näin meillä. Onneksi lapsi tuntee äitinsä ja tietää, mistä hermoilu johtuu. Osaa olla ottamatta itseenä. Sohvan nurkassa sylittelyllä saa muutaman tiuskahduksen anteeksi <3

Leppoisaa kesäaikaan siirtymistä!

M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti