Tässä taas arkipalat viime viikolta. Uusi arkiviikko on jo täydessä vauhdissa ja viikonloppukin meni jotenkin koneelle ehtimättä. Ei se varmaan väärin ole, ettei aina ehdi koneelle siis. Mutta palataan näiden palojen myötä viime viikon arkeen.
Viikon juhlallinen hetki. Se hetki kun palautin päivähoidon irtisanomis-kupongin. Se saattoi olla koko elämäni viimeinen päiväkotiin palautettava lomake. Ja olin jopa ajoissa sen kanssa. Tadatatataaaa.....
Viikon retro. Tein iltapalaksi kaikkien kotitaloustuntien klassikon, eli teeleipiä. Lapset tykkäsivät kovasti. Tämä oli myös oivallinen käyttäytymistieteellien ihmiskoe voin käytöstä. Toinen lapsista lisäili lämpimän leipäsen päälle isoja nokareita voita, toinen oli huomattavasti maltillisempi. Itse tyydyin kaapimaan tuoreella leivällä voita suoraan rasiasta ;)
Viikon zen. Oma fiilis. Tähän vaikuttanee edellisen viikonlopun täydellinen lepo. Lisäksi mieli sai erityisannoksen ravintoa. Kävimme teatterissa katsomassa näytelmän jota kuvailtiin teatteri-ilmaisun slow foodiksi. Luin loppuun rauhallisen ja puhuttelevan kirjan. Ja sunnuntaina kotiin ajellessa kuuntelin koko automatkan Radio Suomea ja sen taiten tehtyjä puheohjelmia. Kyllä tuolla annoksella jopa minun levottomuuteen taipuvainen mielini rahoittuu.
Viikon vastoinkäyminen. Torstain meni kotona huilatessa. Edellisenä päivänä alkanut kurkkukipu ja päänsärky pahenivat yön aikana. Päätin jäädä pitämään yhden sairatupa-päivän, ettei tauti pitkittyisi.
Viikon innostus. Tuli tarve laittaa jotain kaunista kotiin. Niinpä laitoin keittiön pöydälle liinan. Ikean reissulla sain ajatuksen, että haluan jotain vihreää eli ostin vihreän kynttilän. Aika helpolla saa itseään ilostettua.
Tämä viikko tuo mukanaan uusia kivoja juttuja, niistä sitten toisella kertaa.
Moi!
M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti