keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Viimeisten kertojen viikko

Heipä hei ja hei hulinaa! En tiedä mihin aika on mennyt, mutta viime kerrasta on jo tovi. Eikä tässä ole mitään arkea kummempaa tapahtunut ja aikaakin on ollut sillai normalisti, eli vähän laisesti. Edellinen viikko humahti ilman mitään erityistä eli arkipalatkin jäi välistä. Mutta nyt täällä taas, ja kiva on ollakin.

Täällä eletään viimeisten kertojen viikkoa. Pienemmällä päättyy eskari ja sen myötä päiväkotiura. Maanantaina sen tajusin portilla, että käsillä oli viimeinen maanantai-aamu päiväkodin portista. Yksi aikakausi päättyy, ja seuraava odottaa sitten syksyllä.



- huomenna viimeinen aamuvienti
- tänään oli viimeinen haku iltapäivällä
- ei enää unohdettuja pastillirahoja
- ei enää valmista aamupalaa lapselle
- ei enää kurahousuja, kenelläkään. Uhkasin polttaa ne :)

Ilmaan jää vain kysymys: koska minusta tuli sen ikäinen, että ei ole päiväkoti-ikäistä lasta? 



Mutta ihan vielä ei voi heittäytyä kesän vietäväksi, sitä ennen muutama tarkistus:
- poikien kevätjuhlakuteet? "check"
- muistamiset hoitajille ja opeille? "check"
- nenäliinat juhliin, jos vaikka kuitenkin itkettää? jospa varmuuden vuoksi
- omat kuteet? aina sitä jotain on löytynyt

Äiti jääköön nukkumaan,
puuro lautaselle jää,
ei estää saa, kun juostaan elämään.
Täällä kuudenikäinen
elää hetken jokaisen,
tietämättään onnellinen olla saa.

M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti